Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Daniéla Vainion ja Juha Forssin näyttelyissä ihmiset elävät omissa tunneleissaan, jossa ajatukset eivät mahdu kääntymään

Kuvataide Daniéla Vainio: Baby Pierrot, Juha Forss: posteverything 16.4. saakka. Poriginal-galleria, Eteläranta 6, Pori, avoinna ti-su kello 11-18. Daniéla Vainion (s. 1989) näyttelyn avainkuvaksi nousee performanssivideo Lontoon rahamaailman kortteleista. Pörssiuutiset rullaavat taustalla, kun taiteilija heijaa itseään keinuhevosen selässä. Vartija seurailee tilannetta, osa ohikulkijoista luo pitkän katseen. Näyttely on sommiteltu niin, että keinujan selkäpuolelle sijoittuu lapsuudesta kertova tilateos. Törkyisen vuoteen äärellä pyörii kotivideo. Kesäpäivä näyttää kauniilta, mutta ruumisauto ja aurinkokylpyä ottavan lapsen eleet jäävät häiritsemään. Keinujan silmien edessä on tuimia teiniposeerauksia sekä itserakkaasti runoileva video. Katsojan pitää palata aulaan keriäkseen tarinaa taaksepäin. Vanhempien lyhyen romanssin lopuksi tyttö päätyy isänsä hoteisiin. Kellertävä rasia sisältää muistiinpanoja, jotka antavat äänen pyjamapukuiselle lapselle, jonka poliisi poimii kadulta. Lapselle, jonka isä elää alkoholin ja äiti rikollisjengin lumoissa. Jolle tarjotaan kotona pornoa ja päihteitä. Ja joka on onnellinen pienestäkin yhteisestä hetkestä tähtitaivaan alla. Yläkerrassa Juha Forssin (s. 1979) näyttely heittää ihmisen tylysti yksin itsensä kanssa. Niukassa tilateoksessa katsoja jää maailmanlopun todistajaksi ulkoavaruuteen. Videoteoksen musta ympyrä tärähtelee kuin planeetta kuolintuskissa. Nytkähdyksiä siivittävät lopun ennustuksen ja tuhon ylistyksen fraasit, joissa elämäntapakritiikkiin vastataan kyynisellä välinpitämättömyydellä. Toivo on totuuden kieltämistä ja johan tämä sulamisen odottelu pitkästyttää. Romahtavan yhteiskunnan puolustaminen näyttää vain typerältä. Netin lentävien lauseiden tyyliä edustava puhetapa irtisanoutuu tasa-arvoisen arvottomasta elämästä. Näyttelyiden sisällöt risteävät suhteessa kapitalismiin. Forssin videolla kirjoittajat julistavat, että vain hullut ja ekonomistit uskovat jatkuvaan kasvuun rajallisella pallolla. Itse he kohtaavat maailmanlopun mieluiten päissään. Vainion näennäisen paikallaan junnaava performanssi businesskortteleissa kuvaa sinnikästä pyrkimystä etsiä kaamealle kasvuympäristölle vaihtoehtoja. Toisin kuin Forssin siteeraamat kirjoittajat, Vainion päähenkilö tunnistaa taloudesta tai ilmastonmuutoksesta riippumattoman inhimillisen perustarpeensa: tulla kuulluksi, nähdyksi ja rakastetuksi.