Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sveitsissä ja Norjassa liikenteessä kulkee vetybusseja ja vetyrekkoja – Suomessa uusiutuvalla vedyllä olisi mahdollista vähentää päästöjä niin merellä kuin teillä

Vetyä ei vielä käytetä rekkojen ja linja-autojen polttoaineena Suomessa, vaikka monessa Euroopan maassa raskaassa liikenteessä sitä käytetään jo lisääntyvin määrin. Uusiutuva vety polttoaineena olisi hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Energiateollisuus ry esitti viikonloppuna, että Suomeen pitäisi laatia vetystrategia. Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien eurojen investointeja vetyyn osana EU:n koronaelvytyspakettia. Komissio julkistaa vetystrategiansa tällä viikolla. Meriteollisuuden toimitusjohtaja Elina Andersson kannattaa vetystrategian tekemistä. Teknologiayritys ABB:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Klaus Vänskä näkee vedyn yhtenä merkittävänä vaihtoehtona meriteollisuuden tulevaisuuden polttoaineena. Sveitsissä on päätetty laittaa teille jo tuhansia vetyrekkoja. Norjassa on ollut monta vuotta testiyksiköt käytössä, esimerkiksi Osloon on tulossa lisää vetybusseja. Lontoossa on ollut vetybusseja jo vuodesta 2012. Henkilöautoihin soveltuvat akut soveltuvat heikosti rekkoihin, jotka pitäisi pysäyttää useiksi tunneiksi lataukseen. Vetytankkaus taas ei kestä yhtään kauemmin kuin dieseltankkaus. Nesteytetty maakaasu ei vähennä hiilidioksidipäästöjä Vänskän mukaan Suomessa keskityttiin meriliikenteessä pitkään nesteytettyyn maakaasuun LNG:hen. LNG:llä hiilidioksidipäästöjä ei saada vähenemään riittävästi. Merenkulun kansainvälinen kattojärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi, että meriliikenteen päästöt vähenisivät 50 prosentilla vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä. – ABB Marinessa olemme kehittäneet vuodesta 2015 alkaen polttokennoteknologiaa, jossa käytetään polttoaineena uusiutuvaa vetyä. Olemme mukana EU-rahoitteisissa hankkeissa, joissa demonstroidaan kahta järjestelmää, Vänskä sanoo. Tutkimusalus Arandassa tehdään parhaillaan testejä ja teknologia tullaan asentamaan alukseen tämän vuoden loppupuolella. Toinen ABB Marinen EU-hanke on täysin vetykäyttöinen jokihinaaja Ranskaan. – Lisäksi kehitämme isompiin laivoihin vetyyn perustuvia voimajärjestelmiä. Silloin puhumme tehoiltaan jo useiden megawattien laitoksista. Tuulivoiman ylijäämäsähkö vedyn tuottamiseen Meriteollisuuden Elina Anderssonin mukaan tutkittavia vaihtoehtoja meriliikenteessä on vedyn lisäksi muitakin kuten ammoniakki tai metanoli. – Olemme käännekohdassa, mikä se tulevaisuus tulee olemaan. Meriteollisuus on teettänyt tänä vuonna julkaisun, jossa vaihtoehtoja tarkastellaan. – Ensimmäiseksi pitäisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti biopolttoaineita. Myöhemmin pitää päästä siitäkin eteenpäin. Biopolttoaineista on puhuttu Suomessa julkisuudessa vetyä enemmän myös tieliikenteessä. Vänskän mukaan vedyn puolesta puhuu se, että vety on ensimmäinen tuote, kun uusiutuvia polttoaineita aletaan tuottaa joko aurinko- tai tuulienergialla. – Kaikki muut vaihtoehdot kuten ammoniakki tai synteettinen diesel ovat jatkojalostustuotteita. Silloin hinta nousee koko ajan. Suomessa vedyn tuottaminen olisi edullista, koska tuulivoimalle on hyvät olosuhteet. – Kaikki ylijäämäsähkö voidaan käyttää vedyn tuottamiseen. Vänskän mukaan kymmenen vuoden päästä raskaassa liikenteessä vetyä on Suomessakin mahdollista käyttää yleisesti. – Se tarkoittaa, että isoja investointeja pitäisi aloittaa jo muutaman vuoden sisällä. Tarvitaan tankkausasemia, jakelua ja vedyntuotantolaitoksia tuulivoimaloiden lähelle. Tuotantoteknologia on jo hyvässä vaiheessa. Saadaan maakaasusta ottamalla hiiliatomi pois tai vedestä irrottamalla vety ja happi. Vedestä vedyn erottamiseen tarvitaan sähköä. Suurin osa komission kaavailemasta vetyrahoituksesta kohdentunee vedyn vedestä erottamisen kehittämiseen. Se tarkoittaisi Energiateollisuuden mukaan tukea esim. aurinkosähkön tuotantoon Portugalissa tai tuulivoimaan Pohjanmerellä. Maailmassa tuotetaan vetyä 80 miljoonaa tonnia vuodessa. Nykyisin vedystä 95 prosenttia on hiilivetyä. Se ei ole siis päästötöntä toisin kuin vety, jota saadaan erottamalla vety vedestä.