Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Veronkorotukset eivät voi olla ainoa vastaus Porin talousongelmiin

Porin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2019 osoitti alijäämää 28,8 ja vuonna 2018 13,8 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvio vahvistettiin viime vuoden marraskuussa valtuuston kokouksessa 8,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kokoomus esitti talousarvioehdotuksen palauttamista tasapainottamista varten. Oli jo siis nähtävissä jatkuva alijäämäinen kehitys, mutta mitään säästöajatuksia ei esitetty, ilmeisesti ” vanhalla hyvällä periaatteella”, että seuraava vuosi on parempi. Syksyllä valtuustossa jopa esitettiin vielä lisää ilmaispalveluja. Tosiasiassa Porin kaupungin toimintamenot ovat olleet jo pitkään toimintatuloja suuremmat. Talouden todellinen karmeus alkoi valjeta tämän vuoden keväällä, kun ennuste vuoden 2020 alijäämäksi osoitti alijäämää 49 miljoonaa euroa. Tilanne on nyt hieman paranemassa, kun valtiolta on tulossa noin 14 miljoonaa euroa ”korona-avustusta” eli nyt ennuste näyttää alijäämää 39 miljoonaa euroa, ja siihenkin sisältyy yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen epävarmuutta. Sopeuttamisohjelmassa on lähdetty henkilöstön vähentämisestä 250 henkilöä vuodessa 2021–2023 luonnollisen poistuman kautta. Ne eivät toteudu helposti, tulee kohtaanto-ongelmaa, asiantuntijuuden puutetta, osaamisongelmaa. Itse asiassa tässä vähentämisprojektissa tulee piilevästi todennetuksi henkilöstön suuri määrä. Toimialojen säästötavoite on yhteensä 5 miljoonaa ja verojen korotuksilla tavoitellaan 12,8 miljoonan lisätuloja. Kaikkiaan sopeutuspaketin arvioidaan tuovan vuonna 2021 30,5 miljoonan korjauksen tulokseen. Veronkorotuksiin , erityisesti kunnallisveron korotukseen, on suhtauduttava erittäin kriittisesti. Korotus kerta toisensa jälkeen tulee nopeasti syödyksi. Lisäksi on todettava, että kunnallisvero on hyvin progressiivinen. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan 25 000 euron vuosipalkasta kunnallisveroa maksetaan 8,8 prosenttia ja 40 000 euron vuosipalkasta 16,5 prosenttia, kun päätetty veroprosentti on keskimäärin 21. Kunnallisveron vähennykset madaltavat maksettavaa veroa. Kohonnut työttömyys kaupungissa vaikuttaa asukkaiden veronmaksukykyyn. Kunnilla on jonkin laskelman mukaan yli 600 velvoitettua tehtävää. Niissä olisi kovasti karsittavaa, mutta suuri osa on kuitenkin lakimääräisiä. Uskon, että kuntalaiset haluavat kunnollisia palveluja, mutta eivät välttämättä kunnallisia. Esitin Porin kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.5.2019 yt-neuvottelujen käynnistämistä taloustilanteen korjaamiseksi. Korostin pariin kertaankin, että omassa terminologiassani yt-neuvottelut eivät ole irtisanomis- ja lomautusneuvotteluja (toki ne niitäkin usein sisältävät). Analysoin vuosi sitten, että on tavoiteltava toiminnan joustavuuden lisäämistä, yleiskustannusten säästämistä, oman työn kilpailukyvyn kohentamista, niiden töiden lopettamista, joita ei ole järkevää tehdä. Kaupungin organisaatioissa tarvitaan muutoksia: johtotehtäviin niihin edellytyksiä omaavia henkilöitä, asiantuntijat omiin tehtäviinsä, esimiesportaissa oikea mitoitus ja esimiehet johtamaan toimintoja. Talouden sopeuttamista ahdistaa jo nyt selkeästi huhtikuussa 2021 järjestettävät kuntavaalit. Tuntuu, että useille vain veronkorotukset kelpaavat sopeuttamiskeinoksi, kun harvempi joukko veroja maksaa. Joukkokokoukset ja sähköpostiviestit valtuutetuille näyttävät vaikuttavan, mutta se on mielestäni ulkoparlamentaarista toimintaa. Porilaiset valitsevat vaaleissa edustajansa valtuustoon ja päätöksenteko on siellä ja sen valitsemassa kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Jos on hyväksytty ajatus, että nyt pitää säästää, kuulee usein sanottavan, että ei minun alueeltani, ei minun käyttämästäni toiminnoista – vaan jostain muualta… Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ( kok), Pori