Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pori Sinfoniettan konsertti tarjosi harpun ja tenorin satumaista välkettä

Musiikki La Mer. Pori Sinfonietta 15.10. Promenadisalissa. Kapellimestari ja solisti Taavi Oramo, tenori ja Päivi Severeide, harppu. Debussy ja Heta Ahon Kolme laulua Edith Södergranin teksteihin. Orkesteriversion kantaesitys. Korona jäytää. Arki on pysähdyksissä, osin miinus-kierroksilla. Pori Sinfonietta nappasi konserttiinsa nuoren kyvyn, josta Helsingin Sanomat kirjoitti Radion Sinfoniaorkesterin konsertin jälkeen kaksi vuotta sitten: ”Monilahjaisen Taavi Oramon kohdalla on heti selvää, että jälleen yksi suomalainen kapellimestari on matkalla kansainväliseen uraan.” Säveltäjä-huilisti Heta Ahon Kolme laulua Edith Södergranin teksteihin (2016-17 lauluäänelle ja pianolle) orkesteriversion kantaesitys toteutettiin poikkeuksellisella tavalla. Taavi Oramo lauloi yleisöön päin ja viittoi samalla orkesterille. Yhteistyö toimi näinkin. Samalla yleisö pääsi tutustumaan viittomisen saloihin. Ensimmäiset laulut Det underliga havet (ihmeellinen meri) ja Du som aldrig (sinä, joka et koskaan lähtenyt kasvimaaltasi…) liikkuvat synkeissä, matalissa vesissä. Puupuhallinvoittoinen orkestraatio tukee laulajan pohjimmiltaan pessimistisiä sävyjä, vaikka nuoren elämässä on paljon odotuksia: Hohtava meri on vaarallisin nähdä ja saa janoamaan tulevia seikkailuja. Taavi Oramo laulaa Du som aldrig -runon koruttoman kauniisti. Laskeva laulumelodia kuvaa elämän antamat hukatut mahdollisuudet kirpaisevasti. Konserttimestarin viulu- sekä piccolo- ja klarinettisoolo tukevat laulun tappiomielialaa. Revanche-laulussa piina vaihtuu uhmaksi ja itsevarmuudeksi. Taiteen avulla runon puhuja haluaa saavuttaa kuolemattomuuden. Orkesteriosuus on onnistunut. Se vahvistaa itsenäisen laulustemman osaksi äänimaisemaa. Kertomus Edith Södergranin elämästä täydentyy kokonaisuudeksi lopun hurjassa tanssissa orkesterilla. Laulun tehtävä on täytetty (runon päätössanat). Päivi Severeiden harppu toi konserttiin satumaista välkettä. Claude Debussyn Danses sacrée et profane (hengellinen ja maallinen tanssi) harpulle ja jousille soi pyhyyden hartautta ensimmäisessä tanssissa. Kolmijakoinen maallinen tanssi leikki ilakoivasti rytmeillä. Jännite kasvoi komeasti loppua kohden Pori Sinfoniettan jousien vahvalla myötävaikutuksella. Konsertissa oli sinfonian paikka ja kuinka ollakaan Sinfoniettan minijousiston kymmenen viulua vähennettiin seitsemään. Debussyn La Mer -teoksesta esitettiin M. Helderin sovitus. Taavi Oramo otti tahtipuikon käteensä ja ilmapiiri sähköistyi entisestään. Kapellimestari näytti leijonankyntensä. Musiikin säihke täydentyi Päivi Severeiden harpun sädekehämäisen soinnin kannattelemana. Soinnin tasapaino oli erinomainen. Mieleenpainuva konsertti.