Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Eikö olisi aika miettiä muita asioita kuin eläkeiän nostoa?

Entisen valtiovarainministerin Kulmunin hätäpäissään lausuma lainaus, entisen pääministerin hiihtolenkiltä saamasta ideasta eläkeiän nostamiseen, oli erikoinen yhteensattuma uuden valtiovarainministerin valinnan aikana. Koronakriisin aikana ja elvytystoimien ollessa ajankohtaisia, ja samalla kun lomautukset ja irtisanomiset ovat tätä päivää, oli lausuma jotakuinkin erikoinen. Mihin sillä pyrittiin? Oliko ajatuksena kääntää pois puhe väärinkäytöksistä ja siirtää se johonkin muuhun? Osittain siinä kyllä näin kävi, kun kuunteli uuden valtiovarainministeri Vanhasen ja puolueitten puheenjohtajien puheenvuoroja, joissa vannottiin ja ylistettiin uuden valtiovarainministerin kykyä suoriutua tehtävästä pitkän kokemuksen perusteella. Väkisin hiipi mieleen sana ”ryvettynyt” ja uuteen valtiovarainministeriin, silloiseen pääministeriin, aiemmin kohdistuneet toimet, esimerkiksi Nuorisosäätiölle jakamansa rahat. Syytettähän ei tapauksessa nostettu, kun kyseessä oli vain huolimattomuus eikä törkeä huolimattomuus. Entäpä sitten tämä ajatus eläkeiän nostosta, josta jo on sovittu, kuten myös sen tarkistuksesta? Kaikella kunnioituksella henkilöä, nuorta naista kohtaan, jonka ajatus on nostaa yhä lisää eläkkeelle jäämisen ajankohtaa, perustuu varmaankin kuvitelmaan, jossa eliniän kasvaessa ajatellaan, ettei ihmisen fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa olemuksessa tapahdu muutoksia niin kuin ennen. En ole nähnyt tutkimustuloksia, jonka varjolla voitaisiin todistaa, että ihmisen suorituskyky, varsinkin fyysisessä työskentelyssä, olisi nyt muutamassa vuodessa oleellisesti muuttunut. Henkilökohtaisesti, näin vajaan 64 vuoden iässä, en pysty kuvittelemaan itseäni sammutustöissä palavan talon katolla, savusukellusvälinein varustettuna, moottorisaha kädessä, savun keskellä, vaarantamatta itseäni tai työtovereitani. Tämä kuvitelma ehkä toimii nuoren naisen ajatuksissa tai virkamiespöydän takana, jossa ei ole tarvetta käyttää lihasvoimaa, koordinaatio- ja tasapainokykyään lihasten avulla, eikä pelätä tuolin yllättäen romahtavan alta heidän tehdessään päätöksiä toisten selviytymisestä ammateissa, joista heillä ei ole harmainta aavistusta. Tämäntyyppiset heitot ovat saaneet alkunsa jostain pintaa syvemmältä, ja niillä on aina joku tarkoitus tulevaisuudessa. Eikö olisi järkevämpää miettiä keinoja, joilla nuoret saadaan töihin. Nuoret, joiden elämä on alussa, perheen perustamiset ja niin edelleen, saati käyttää aikaa pohtimalla, miten jo 45–50 vuotta töissä olleet saadaan pysymään töissä hautaan asti. Eläkerahoja kyllä riittää, jollei niitä käytetä varantona johonkin muuhun käyttöön. Kun eläkeiän nostamisen pohdintaankin on näemmä aikaa, käyttäkää aikaa myös kaikkien veronkiertojen ja rahansiirtojen estämiseen pitkin Cayman-saaria. Vai onko nämä jo unohdettu sopivasti koronan iskiessä? Aikanaan kun näihin olisi puututtu, olisi niillekin miljoonille nyt käyttöä tukirahoina, vaikka vaikeuksissa oleville pienemmille yrityksille. Kirjoittaja on eläkkeelle jäänyt palomies, Pori