Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pesäkarhut vajoaa yleisömääriin, joita se ei ole kokenut edes lumisateessa – porilaisseura harkitsee kausikorttien lunastamista

Yli 500 myytyä kausikorttia, mutta turvavälit huomioiden on mahdollisuus ottaa vain noin 400 katsojaa. Kuinka Pesäkarhut aikoo ratkaista epäyhtälönsä? Tampereella miesten ja naisten Superpesiksessä pelaava Manse PP ilmoitti jo, etteivät ostetut kausikortit käy kaudelle 2020. Rahat saa halutessaan takaisin. Onko Pesäkarhujen toimintatapa samanlainen kuin Mansen? – Me selvitämme vielä, mikä on järkevää ja oikeudenmukaista. Käytännössä vaihtoehtoina ovat korttien lunastaminen tai niiden siirtäminen ensi kauteen tai jotain siltä väliltä, Pesäkarhujen puheenjohtaja Vesa Saine kertoo. Pesäkarhut päättänee kausikorttien kohtalosta vielä tämän viikon aikana. Saineen mukaan seura selvittää myös erilaisia käytännön toteutuksia. Työtä ja rumbaa kausikorttiruljanssi joka tapauksessa aiheuttaa. Lisäksi seuran on huomioitava muun muassa kuluttajansuoja. Yksipuolisesti Pesäkarhut ei voi ilmoittaa, että kauden 2020 kausikortit siirtyvät vuoteen 2021. Porilaisten yli 500 kausikortista suurin osa yksittäisten henkilöiden ostamia. Luvussa on myös yritysten hankkimia kortteja sekä kourallinen kortteja, jotka ovat edustusjoukkueen jäsenten lähipiirin käytössä. Pesäkarhuissa niin kuin kaikissa muissakin urheiluseuroissa kausikorttituloilla katetaan menoja, joita tulee aina myös pelikauden ulkopuolella. Onko kassassa siis rahaa lunastaa kausikortit takaisin? – Jostain se raha pitäisi vain kaivaa. Uskon, että jollain kuviolla lunastaminen onnistuu. – On meille jo niitäkin yhteydenottoja tullut, että ihmiset haluavat tukea seuraa jättämällä kausikorttirahansa meille. Nopeat syövät hitaat? Keskiviikkona 24. toukokuuta vuonna 2006 Porin ilta tarjosi taukoamatonta sadetta, tuuli puhalsi kylmästi ja lämpötila heilui hieman yli viiden asteen. Pesäkarhujen ja Pesä-Ysien otteluun uskaltautui 365 katsojaa. Se on Pesäkarhujen pitkältä menestysajalta melkoinen harvinaisuus: Superpesisottelu Porin pesäpallostadionilla alle 500 katsojalle. Esimerkiksi kolme vuotta sitten 9. toukokuuta satoi lunta ja oli vain kaksi astetta lämmintä. Vieraana oli heittopussi Lappajärvi. Yleisömäärä oli silti 542. Viime kaudella Pesäkarhut pelasi pudotuspelit mukaan lukien 18 kotiottelua. 16 kertaa yleisömäärä kipusi yli tuhannen. Pesäkarhut on siis koronakaudella ison muutoksen edessä. Kuten kausikorttien määrä osoittaa, tulijoita olisi tavallisesti enemmän kuin paikalle voidaan nyt ottaa. Myydäänkö noin 400 pääsylippua joka peliin nopeat syövät hitaat -meininigillä? Saineen mukaan Pesäkarhut tutkii vielä myös lipunmyyntitapojaan ja sitä, millaisia teknisiä mahdollisuuksia lipunmyynnissä on. Sekin on vielä auki, myydäänkö pääsylippuja portilla. – Ihannetilanteessa lippuja ei edes jää portille. Mutta emmehän me tiedä, onko peleihin tulossa 50 vai 500 ihmistä. Emme tiedä, miten kuluttajat nyt käyttäytyvät, Saine muistuttaa. Kuinka paljon rajoitukset tuovat painetta nostaa pääsylippujen hintoja? – Emme ole päättäneet vielä hintojakaan, mutta merkittäviä korotuksia tuskin tulee. Jotta korotuksilla olisi seuralle merkitystä, niiden pitäisi olla niin isoja, ettei sellaisiin kannata lähteä. Aluehallintoviraston suositukset ovat voimassa kesäkuun. Urheilupiireissä yritetään vaikuttaa ainakin siihen, että yleisörajoituksissa otettaisiin huomioon paikalliset olot. Esimerkiksi Porin stadionin eri katsomonosat vetäisivät sopivilla turvaväleilläkin yhteensä reilusti enemmän kuin rajoitusten sallimat 500 katsojaa. Sama on tilanne Kankaanpään pesäpallostadionilla. Vaikka paikalliset olot jossain vaiheessa huomioitaisiin, Pesäkarhuihin se ei vaikuta. Seura ei pysty tekemään sellaisia erityisjärjestelyjä, joilla se pystyisi turvavälejä noudattaen kasvattamaan yleisömääräänsä. – Meillä on käytössä joka kolmas penkki, jolloin turvavälit menevät reilusti yli metrin. Huputamme todennäköisesti ne välipenkit, joihin ei saa istua, Saine kertoo. Kirittäret kosiskeli tai hassutteli Pesäkarhut oli viimeinen superpesisseura, joka vahvisti osallistumisensa koronakauteen. Samalla porilaisseura sai myös valtakunnalliset valokeilat itselleen. Saine vakuuttaa, että seuran harkinta oli aitoa, ei mediapeliä tai julkisuuden maksimoimista. – Se ei oikeasti ollut kaukana, että olisimme jättäneet kauden väliin. Jos johtokunnassa olisi pitänyt äänestää, aika tasan olisi mennyt. – Me kävimme aidosti keskustelua niin terveys- kuin talousriskeistä ja tulevaisuuden vaikutuksista ja odotimme olympiakomitean ohjeistuksia. Pesäkarhujen harkinta-aika sai jo vastustajan liikkeelle. Kirittäret lähestyi porilaispelaajaa tavalla, jonka Pesäkarhut tulkitsi kosiskeluksi. – Se oli muka hassuttelua. Minusta se oli naapurilta alatyylinen lyönti, Saine tuhahtaa. Palkkioita ei ole leikattu Vaikka Pesäkarhut on huolissaan taloustilanteesta, pelaajien palkkioita se ei ole vielä leikannut. – Olemme keskustelleet pelaajien kanssa, että palkkioista voidaan keskustella, kun näemme tilanteet ja vaikutukset paremmin. – Pyrimme siihen, ettei leikkauksia tarvitse tehdä. Pelaajien työmäärään nähden heidän palkkionsa ovat kuitenkin kohtuulliset. Niin Pesäkarhut kuin muutkin porilaisseurat ovat yhteistuumin lähestyneet Porin kaupunkia ja toivoneet vuokrahuojennuksia. Esimerkiksi Tampereella kaupunki on tullut sen verran vastaan, että paikalliset urheiluseurat voivat kesän ajan järjestää kilpailu- ja ottelutapahtumat harjoitusvuorojen hinnalla. Porissa seurat eivät ole vielä saaneet kaupungin vastausta toiveisiinsa. – Asiaan palataan, kun saamme valtion linjaukset lisätalousarviosta, talousyksikön päällikkö Tuomas Hatanpää vastaa.