Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Haluatko ymmärtää jazzia paremmin? Näillä vinkeillä saat enemmän irti jazzin kuuntelusta

Hämmentääkö jazz? Tai kenties nautit jazzin kuuntelusta, mutta haluat ymmärtää sitä paremmin. Jazzmuusikko ja musiikkihistorioitsija Ted Gioia on omistanut aiheelle kokonaisen kirjan: How to listen to jazz (Basic Books, New York 2016). Hänen vinkkiensä avulla kuka tahansa saa enemmän irti jazzin kuuntelusta. 1) Se kuuluisa swing Tunne bändin yhteinen pulssi. Hyviä jazzbändejä yhdistää rytminen yhteenkuuluvuus, jossa soittajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Rytminen pulssi elää ja muuttuu alati. Tämän oppii parhaiten havaitsemaan kuuntelemalla aloittelevia yhtyeitä, esimerkiksi Youtubesta koulujen jazzbändien soittoa. Silloin voi kuulla, miltä jazz kuulostaa, kun rytminen yhteenkuuluvuus puuttuu. Soittajat eivät kommunikoi keskenään sulavasti vaan joutuvat kamppailemaan kappaleista selvitäkseen. Kuuntele sen jälkeen huippumuusikoita ja huomaa ero. Swingin olemusta voi etsiä kuuntelemalla samaa kappaletta yhä uudestaan ja keskittymällä joka kerralla eri soittimiin. 2) Rytmi Keskity basson ja rumpujen yhteispeliin. Jazzille on ominaista synkopoitu rytmi eli säännönmukaisesta poikkeavat iskut. Tempo eli kappaleen esitysnopeus ei pysy koko ajan samana. Jos tasainen tempo olisi miellyttävin, rumpalin voisi korvata koneella. Niin ei ole. Jazzbändin rytmistä taitavuutta voi arvioida kuuntelemalla, selviääkö yhtye ultranopeasta temposta (yli 300 bpm). Yhtä paljastavaa on erittäin hidas tempo. Kuulostaako soitto rennolta, hengittävältä, uneksivalta – vai jäykältä? Paras testi swingille on tempo, joka on hieman sydämensykettä nopeampi. Monet muusikot alkavat silloin kiihdyttää nopeutta. Toisten esitys kuulostaa tökeröltä. Parhaat jazzyhtyeet soittavat tässä tempossa luonnollisen, kiireettömän ja vaivattoman kuuloisesti. 3) Soolot Kun jazzmuusikko improvisoi, kuuntele, miten paljon vaihtelevuutta hän saa soittamaansa sooloon. Aloittelevat muusikot toistavat musiikissaan varsin rajattua määrää erilaisia rytmikuvioita. He voivat vakuuttaa, mutta jos soolo jatkuu pitkään, kuulija huomaa soiton kaavamaisuuden. Improvisaatio paljastaa soittajan persoonan. Röyhkeän itsevarman muusikon soitossa kuuluu prameilevuus ja mahtipontisuus. Hiljainen mietiskelijä pohdiskelee myös musiikin kielellä. Vitsiniekka ujuttaa huumoria esitykseensäkin. 4) Rakenne Valtaosa jazzesityksistä seuraa samaa rakennetta, jota voi kutsu teemaksi ja variaatioiksi. Ensin muusikot soittavat teemamelodian. Sen jälkeen he improvisoivat sen pohjalta ja jotkut tai kaikki muusikoista soittavat sooloja. Lopuksi kaikki palaavat alun teemaan. 5) Free jazz ja nykyjazz Moni kokee free jazzin vaikeaksi kuunneltavaksi. Lähesty tämäntyyppistä musiikkia tunteen kautta. Unohda analyysit ja antaudu musiikin energialle. Älä yritä kuunnella yksittäisiä säveliä tai hahmottaa rytmiä vaan ajattele musiikkia äänimaisemana. Myöhemmin voit yrittää tunnistaa musiikin joukosta varhaisempien jazztyylilajien piirteitä. Kuuntele, miten soitossa ylitetään raja-aidat musiikin ja muunlaisten äänten, jopa melun, välillä. Lähde: Ted Gioia: How to listen to jazz Artikkeli on uusintajulkaisu. Se ilmestyi alunperin Satakunnan Kansassa 14.7.2017.