Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

SPR:n katastrofiavun päällikkö: Naiset pitää nähdä aktiivisina toimijoina humanitaarisessa työssä eikä vain uhreina

Ymmärrys kriisien, kuten konfliktien ja luonnonkatastrofien, vaikutuksista naisiin ja miehiin on syventynyt. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, että naiset ymmärretään aktiivisina toimijoina – ei ainoastaan uhreina – kriiseistä selviytymisessä. Naiset joutuvat kuitenkin usein ensimmäisten joukossa vastaamaan kriisien seurauksiin. Konfliktien määrä on ollut kasvussa vuosikymmenen alusta. Sotatilanteissa miehiin ja naisiin kohdistuu erilaisia riskejä. Miehiä värvätään, vangitaan, tapetaan ja he saattavat joutua tahdonvastaisten katoamisten uhreiksi, kun taas naiset kohtaavat enemmän seksuaalista väkivaltaa tai jäävät perheen elättäjiksi. Naiset pitävät usein yhteisön pystyssä sodan jaloissa tai sen jälkeen. Monet naiset ja lapset päätyvät pakolaisiksi maansa sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Naisten on vaikeaa paeta lastensa kanssa pidempiä matkoja turvaan. Siirtolaisuudessa ihmiskaupan ja seksiorjaksi joutumisen riskit ovat merkittävät naisille. Lisäksi lapsiavioliittojen määrät kasvavat sota- ja katastrofitilanteissa. Seksuaalisesta väkivallasta, erityisesti raiskauksista, sota- ja katastrofitilanteissa puhutaan jo, mutta niitä raportoidaan yhä vähän. Vain harva raiskaustapaus tuomitaan oikeudessa. Raiskauksella on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Aviomies saattaa jättää raiskatun vaimon tai oma perhe hylätä. Raiskattu voi joutua lapsineen yhteisönsä tai asuinseutunsa ulkopuolelle vailla toimeentuloa, tai jopa "kunniamurhan” tai pakkoavioliiton kohteeksi. Naisten eliniänodote laskee kriiseissä enemmän kuin miesten Erään tutkimuksen mukaan naisten eliniänodote laskee enemmän kuin miesten katastrofien jälkeen. Katastrofit murentavat eniten juuri haavoittuvassa asemassa olevien selviytymismahdollisuuksia. Kriisit vaikuttavat usein synnytys- ja neuvolapalveluiden saatavuuteen, mikä voi koitua naisille hengenvaaralliseksi. Kolme viidestä äitiyskuolemasta tapahtuu maissa, jotka luokitellaan luonnonkatastrofin tai konfliktin takia hauraiksi valtioiksi. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja luonnonkatastrofeja sekä uhkaa tiettyjen alueiden elinkelpoisuutta. On odotettavissa, että ilmastonmuutos kiihdyttää konflikteja alueilla, joilla resurssit käyvät niukemmiksi ja joihin suuret väestönliikkeet suuntautuvat. Nytkään kriiseihin vastaamiseen kohdistettu rahoitus ei ole pysynyt mukana tahdissa, kun avustettavien ihmisten määrät ovat paisuneet ennätyssuuriksi. Määrällisesti myös naisten humanitaariset tarpeet kasvavat tulevaisuudessa. Paikallisia naisia oltava aina mukana avustustyössä On äärimmäisen tärkeää, että avustustyössä on aina mukana paikallisia naisia sekä heihin yhteisöissä kohdistuvan avustuksen suunnittelussa että humanitaarisina työntekijöinä. Vain näin saadaan muuten näkymättömiksi jäävät ongelmat esiin ja avustukset kohdennetaan tehokkaasti. Jos halutaan puhua kuukautisterveydestä, äitiyshuollosta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä tai auttaa seksuaalisen väkivallan uhreja, avunsaajia on lähes mahdoton tavoittaa ilman naistyöntekijöitä. Esimerkiksi Syyriassa toteutettavassa hankkeessa naiset eivät pääsisi hoitoon tietyissä yhteisöissä, ellei hoitotiimissä olisi mukana naisia. Syyriassa työskentelevä suomalainen avustustyöntekijä kertoo myös, että fysioterapeutit käyttävät palkkaansa joko vanhempien tai oman perheensä tukemiseen. Työntekijän mukaan tämän toimeentulon merkitys korostuu erityisesti niillä, joiden kodit ovat tuhoutuneet taisteluissa ja jotka ovat näin joutuneet maansisäisiksi pakolaisiksi. Gwain isoäitien ryhmä toimii katastrofitilanteissa Vahvistamalla ja osallistamalla naisten ryhmiä saadaan heidän äänensä kuuluviin naisten oikeuksien edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat Gwain isoäidit. Isoäitien ryhmä pitää huolta noin 400 orpolapsesta Keski-Zimbabwessa. Ryhmä toimii myös katastrofitilanteissa ja rakennuttaa suomalaisella tuella kuivuudesta kärsivälle alueelle vesiputkea, jota he ovat itse myös kaivaneet. Humanitaarista työtä tekeviä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision. Ne uskovat naisten osallistamiseen aktiivisina toimijoina humanitaarisissa kriiseissä ja tukevat heidän voimaantumistaan kriiseissä. Tällä varmistetaan se, ettei ketään unohdeta. Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö ja kirjoittaa kaikkien artikkelissa mainittujen järjestöjen puolesta.