Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Tuottajien vastaisku: Lentokentälle kyltti, joka toivottaa turistit tervetulleeksi maahan, jossa voi syödä hyvällä omallatunnolla lihaa

Tuottajajärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ottaa käteensä lasin, jossa on kauramaitoa tai virallisesti ottaen kaurajuomaa. – Väriltään tämä muistuttaa sellaisen lehmän maitoa, jolla on paha utaretulehdus. Ei tarvitse veikata, kumman lasin Marttila juo pohjaan asti. Testiin vaikutti hiukan myös, että kauramaito oli huoneenlämpöistä. Eipä silti, ei kauramaito mikään kirosana ole järjestössä. – Meille on tärkeintä, että juodaan ja syödään sitten mitä tahansa, niin se on terveellistä ja kotimaista. Marttilalla on tutkijatausta ja leikittely numeroilla on hänellä verissä. – Laskin, paljonko pitäisi juoda maitoa ja keskikaljaa, jotta viljelijä saisi euron tuottoa. Isosta tuopista olutta viljelijä saa kaksi senttiä. Maidosta tuottajalle jää noin 20 senttiä, jos vertailupohjana on sama tuoppi eli euro tuottajalle tarkoittaa 50 tuoppia olutta tai viittä maitotuopillista. Molemmissa tapauksissa viljelijä kiittää. Kaikki samalle viivalle MTK:ssa ei haluta, että viljelijät asetetaan vastakkain. – Emme puhu erikseen kauranviljelijöistä tai maidontuottajista. Kaikki ovat yhtä tärkeitä, oli sitten kyse kasvi- tai eläinperäisestä tuotannosta. Tuottaja tuottaa sitä, mitä kuluttaja haluaa. – Se on lähtökohta, että meidän on vastattava kulutuksen muutokseen. Muuta lähestymistapaa ei ole. Tosin tolkkua kaivataan, kun tehdään maatalouspolitiikkaa. – Jos on investoinut uuteen sikalaan tai navettaan pari miljoonaa euroa, ei onnistu, että seuraavana vuonna kehotetaan vaihtamaan tuotantosuunta härkäpavun viljelyyn. Tila menee silloin nurin. Puhdas vesi valtti MTK:ssa on havahduttu ilmastomuutokseen ja sitä kautta uusiin kulutussuuntiin. – Toivon, että kun puhutaan julkisista hankinnoista, perusteet ja väitteet olisivat kunnossa. Mielestäni ne pettävät, kun ehdotetaan, että kotieläintuotteita pitäisi kuluttaa vähemmän ilmastosyistä. Millaista on ympäristöystävällinen tuotanto? – Kun meillä on tuottava eläin, pelto ja metsä, niin ne ovat ilmaston kannalta parasta, mitä voimme tehdä. Eikä saa unohtaa puhdasta vettä. Marttila huomasi lentokentällä Aalto-yliopiston nimissä tehdyn kyltin, jossa oli esillä veden riittävyys. Vesi oli kytketty naudanlihan tuotantoon, jota pitäisi vähentää. – Aiomme ottaa osaa kampanjaan, mutta eri painotuksin. Kerromme, että globaalisesti vesipula on iso juttu. Monissa maissa käytetään yli sata prosenttia vesivaroista karjatalouteen ja muuhun kulutukseen. Suomessa me kulutamme yhteensä vain kolme prosenttia syntyvästä uudesta puhtaasta vedestä, eli jos jossain kannattaa tuottaa kestävästi, niin Suomessa. MTK ostaa mainostilaa lentokentän tuloaulasta, jos Finavia sitä myy. – Pyörät pyörivät jo. Slogan olisi turisteille, että tervetuloa Suomeen, täällä voitte syödä hyvällä omallatunnolla lihaa. Tutkimustuloksia löytyy Suomalaisesta tuotannosta on paljon tutkimustietoa. – Tästä syystä sitä ei kannata verrata maailman keskiarvoon. Tuotantojärjestelmämme on erilainen kuin vaikkapa Kaliforniassa tai Brasiliassa. Tuottajat ottavat hänen mukaansa päästötavoitteet vakavasti. Ala on sitoutunut tavoitteeseen. – Sen mukaan menemme. On tärkeätä, että toimialat tekevät itse ympäristöohjelmia. Valiolla on uskottava ohjelma. Sen mukaan suomalainen maitoketju muuttuu hiilineutraaliksi. Siinä on vastaus Helsingin kaupungin päättäjille, jotka haluavat vähentää kotieläintuotteiden määrää julkisessa ruokahuollossa. Jatkopesti kiinnostaa MTK:n on oltava kovassa iskussa ja viimeisimmän tiedon päällä, sillä moni ilmastomuutoksen lonkero kolahtaa ensimmäisenä maa- ja metsätalouteen. Marttila saanee julistaa viljelijän sanomaa jatkossakin. Puheenjohtajan pesti on katkolla marraskuussa. – Kyselyjä tuli kesällä ja kerroin, että olen käytettävissä, vuodesta 2009 järjestöä luotsannut Marttila kertoo. Puheenjohtajan kausi on kolmivuotinen. Aloittaessaan hän tuli kesken kauden. Marttila peräänkuuluttaa vuoropuhelua eri alan päättäjien kanssa. – Tähän on tarvetta, jos päättäjät eivät usko alan omiin ohjelmiin. Tämä on suurin juopa tällä hetkellä. Päätöksiä tehdään uskomuksiin, eikä faktoihin perustuen. Kuin kirsikkana kakussa hänellä on lyödä pöytään tuoretta tietoa. Luonnonvarakeskuksen mukaan soijamaidolla ja suomalaismaidolla on liki samansuuruinen hiilijalanjälki. – Tämä on hyvä uutinen, kun ajatellaan vientiä. Kotieläintuotteiden lisäksi terveellisille, kaurapohjaisille tuotteille on kysyntää. Jo aiemmin Marttila on ihmetellyt, miten tuhansia vuosia Suomen kansaa hengissä pitäneestä lehmästä tuli yhtäkkiä rikollinen. – Kannattaa katsoa tilastoja. Nautojen määrä on puolittunut 60-luvulta lähtien. Silloin meillä oli pari miljoonaa nautaa. Nyt lypsäviä ei ole kuin 300 000. Loput ovat nuorta karjaa. Järjestössä ei uskota lihattomaan tai maidottomaan Suomeen. – Juotavan maidon kulutus on vähentynyt jo pitkään, siinä ei ole mitään uutta. Ratkaisuna on ollut ja on lisäarvotuotteiden tuottaminen. Hyvänä esimerkkinä on rahkatrendi. Kohtalona pusikot? Laiduntavien eläinten määrän väheneminen on näkynyt luonnon monimuotoisuudessa. – Perinnebiotoopit vähenevät. Asiantuntijoiden mukaan suurin uhka arvokkaille perinnemaisemille on nautojen määrän väheneminen. Jos maidontuotanto ajetaan alas, Suomessa voi toteutua kauhuskenaario, jota maalailtiin EU-jäsenyysneuvottelujen aikana. – Jos rehua ei tarvita, peltoala vähenee ja Suomi pusikoituu.