Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kevään seuratuin ay-johtaja saa miehiltä hämmentävää palautetta – Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen aikoo tosissaan mittauttaa hoitotyön arvon

Porvoon vanhakaupunki uinuu tammikuisessa hämärässä. Kapeilla kaduilla vastaan tulee joitakin koiran ulkoiluttajia ja yksi väripilkku. Ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on ollut viime päivinä median pyörityksessä. Eikä ihme. Tiistaina alkoivat Tehyn ja muun kunta-alan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Kevään neuvotteluputkesta odotetaan kiivasta ja pitkää. Rytkönen aikoo joukkoineen korjata hoitajien palkkauksen vaatimalla 1,8 prosentin lisäystä yleisen linjan päälle kymmenen vuoden ajan. Tällä tempulla kurottaisiin miesvaltaisten alojen – tai kuten Rytkönen sen ilmaisee: äijäliittojen – etumatkaa kiinni. Lakkoja 12 vuoden välein Kävi kevään aikana miten tahansa, niin varmaa on, että helpolla eivät kunta-alan työnantajat pääse. Porvoolaista Rytköstä on kuvailtu räväkäksi, sitkeäksi, määrätietoiseksi ja omapäiseksi. Tehyläiset ovat historiassaan menneet lakkoon noin 12 vuoden välein. Viimeksi lakkokirves heilui vuonna 2007. Ennen kuin heilutellaan lisää, on selvitettävä, millainen nainen Suomen puhutuimman ay-johtajan sisältä löytyy. "Älä puhu rahasta" Rytkönen kertoo, ettei hänen lapsuuskotinsa ollut lainkaan poliittinen. – Päinvastoin. Meillä ei kotona saanut puhua politiikasta eikä rahasta. Se oli tärkeätä äidilleni. Nyt en paljon muuta teekään kuin puhun näistä kahdesta aiheesta. Äitini on myöhemmin sanonut minulle, että hyvä, kun et totellut. Ammatinvalinta hoiva-alalle oli selvää jo lapsena. – Minua on pienestä pitäen kiehtonut sairaalamaailma. Koin, että siinä oli jotakin hohdokasta. Siinä missä monet pikkulapset pelkäsivät neuvolakäyntejä, Rytkönen odotti niitä innolla. Oma kätilö opasti ammattiin Terveysalantyöntekijäliiton pomo on asunut koko ikänsä Uudellamaalla. Syntymäkaupunkina oli Hyvinkää. – Minut auttoi maailmaan sama kätilö, joka myöhemmin perehdytti minut kollegakseen kätilöksi samassa sairaalassa reilut 20 vuotta myöhemmin. Rytkönen kertoo, ettei ollut nuorena erityisen aktiivinen ay-liikkeessä. Ensimmäinen muistikuva on, kun entinen valtakunnansovittelija Jorma Reini pantiin rautoihin eli erotettiin virastaan 1990-luvulla. – Liityin järjestöön opiskeluaikoina ja olin tavallinen rivijäsen. En käynyt edes kovin aktiivisesti kokouksissa. Olen luonteeltani sellainen, että käärin nopeasti hihat ja ryhdyn työhön. Ehkä tämä huomattiin, sillä minua on joka kerta pyydetty erilaisiin tehtäviin ja sillä tiellä ollaan. Työura alkoi teininä kaalimaalla. Ensimmäinen vakinainen työ löytyi lastenkodissa. Kätilöopintojen aikana hän teki töitä edelleen lastenkodissa ja työskenteli päihdeäitien parissa. Satoja synnytyksiä takana Kätilönä synnytyssalissa ja myöhemmin osastonhoitajana ja johtotöissä kului 20 vuotta. Synnytyksiä Rytkönen on hoitanut vuosien varrella satoja, jopa yli tuhat. Onko niistä jokin jäänyt erityisesti mieleen? – Voi, useita. Moni äiti tuo mukanaan mielimusiikkiaan saapuessaan synnyttämään. Kun kuulen radiosta näitä hittejä, yhdistän ne monesti äitiin ja vauvaan, joita hoidin. Ennen Tehyn johtajuutta Rytkönen oli kätilöliiton puheenjohtajana. Nykyiseen tehtävään hänet valittiin reilut kaksi vuotta sitten. Nainen on kävelevä raskausriski Rytköstä ihmetyttää, miten vankasti naisten ja miesten roolit istuvat edelleen ay-maailmassa ja muuallakin. – Kun olin puheenjohtajatenteissä, minulta kyseltiin, miten aiot järjestää lastesi hoidon, jos sinut valitaan. En ole huomannut, että miesehdokkailta kyseltäisiin samaa. Hänen lapsensa olivat siihen aikaan viisi ja 15-vuotiaat. – He olivat jo tottuneet siihen, että olen kolmivuorotyössä. Muistaakseni ärähdin silloin. En tänä päivänäkään ymmärrä näitä kysymyksiä. Toinen vähintäänkin outo kysymys saa puheenjohtajan näkemään punaista. – Olen 44-vuotias. Minulta kysellään edelleen, että mikset pyöräyttäisi vielä yhtä lasta. Pyöräyttäisi. Onko niin, että kun olen ammatiltani kätilö, niin monet luulevat, että lapsenteko sujuisi meiltä jotenkin helpommin. Nuo viestit ovat saaneet hänet mietteliääksi. – Ne todistavat, että nainen on kävelevä raskausriski 15-vuotiaasta näköjään 44-vuotiaaksi asti. Ohjeita satelee ulkonäköön Raskausutelujen lisäksi Rytkönen törmää aivan liian usein arvosteluihin hänen ulkonäöstään. Kun hän aloitti Tehyn johdossa, kuvissa hymyili reipas nainen, jolla oli päälaelle kietaistu punainen nuttura. Muumien pikku Myy -hahmo on tullut hänelle tutuksi. Nuttura oli perua synnytyssalista, jossa hiukset sai helpommin suojamyssyn alle. Nyt Rytkönen esiintyy hiukset auki. – Ei ole tämäkään hyvä. Saan runsaasti palautetta siitä, että hiukseni ovat vääränväriset, tai väärin leikattu. Toinen vakioaihe on painoni. Tekstiviestejä satelee, joissa kehotetaan laihduttamaan. Useimmiten nämä viestit tulevat miehiltä. Viimeksi Jouko Lapista lähestyi, Rytkönen kertoo ja vilauttaa viestiluetteloaan. Naiset tarttuvat enemmänkin pukeutumiseen. – Tämäkin ihmetyttää suuresti. Olin kymmenen vuotta kätilönä ja toiset kymmenen vuotta toimisto- ja johtotehtävissä. Noina vuosina minulla oli hoitajan univormu päällä. En koskaan kuullut mitään arvostelua ulkonäöstäni. Neuvotteluissa ei sentään henki kyseessä Tuleviin koitoksiin puheenjohtaja lähtee tarmokkaasti, mutta rauhallisesti. – En valvo öitäni neuvottelujen takia. Ne ovat tärkeät, mutta niissä ihmisen henki ei ole käsissäni samalla tavalla kuin synnytyssalissa, hän muotoilee. Tarmokkuudesta kertoo motto. Sen mukaan kaikki on mahdollista paitsi pyöröovissa hiihtäminen. – Tätäkin mottoani olen laventanut. Hiihtäminenkin on mahdollista, kun pyöröovi on tarpeeksi suuri, Rytkönen naurahtaa. Puheenjohtajalle on ominaista, että hän kulkee eteenpäin eikä tuijota historiaa. Menneiden vuosien lakkoihin ei kannata palata. – Ei moottoripyörässäkään ole taustapeiliä. Miksi ottaisin oppia menneistä, jokainen kierros on omanlaisensa. Rytkönen ja hänen yrittäjämiehensä tunnetaan innokkaina motoristeina. – Nyt aika on ollut kortilla. Yhteiset reissut ovat jääneet vähiin. Olen miettinyt oman pyöräni myyntiä. Moottoripyöräilyn lisäksi hän rakastaa lukemista ja joogaa. Etusijalla kirjoista ovat elämäkerrat. – Kunnosta on pidettävä huolta. Huomasin tämän jo silloin, kun lopetin kätilön työt ja siirryin toimistotöihin esimiehenä. Komentajalta ei kysyttäisi, mistä rahat Ennen kuin Rytkönen vilahtaa vanhan kaupungin idyllisille kujille, on pakko kysellä hoitajien tavoitteita. Kansa on saanut lukea Tehyn lukuja ja työnantajan tekemiä laskelmia. Missä oikein mennään? Tehy puhuu sadoista miljoonista, työnantaja miljardeista. Rytkönen haluaa tehdä selväksi, ettei ole hänen asiansa kertoa, mistä rahat otetaan. – Miksi tuo tehtävä lankeaisi minulle? Eihän puolustusvoimain komentajaltakaan kysytä, mistä hän ottaa rahat uusiin hävittäjiin. Lausahduksellaan hän ei tarkoita sitä, että hoitajien palkanlisät ja hävittäjät pitäisi rinnastaa toisensa poissulkeviksi. – Olen tietoinen, ettei kunnilla on varaa. Siellä on menossa yt-hyökyaalto jo ennestään. Rytkösen mielestä vaihtoehdoksi jää valtion tukien kasvattaminen. – Marssijärjestys on selvä. Kun olemme päässeet ratkaisuun, niin valtiovallan tehtävä on etsiä rahoitus ja piste. Joukkopako on menossa Tehy on ollut pitkään huolissaan hoitajien joukkopaosta. Se jatkuu edelleen. Palkan noston lisäksi tarvittaisiin nopeita uudistuksia työoloihin. – Hoitajat saavat työvuorolistansa kolmeksi viikoksi. Se on varsinaista sillisalaattia. Siinä on vaikea sovitella etelänmatkoja. Monella teollisuusalalla työntekijät tietävät vuoronsa vuodeksi eteenpäin. Entä se palkka? Tehyn mukaan hoitajan tehtäväkohtainen keskipalkka on 2 445 euroa kuukaudessa. Tämän hoitaja saa, jos ei ole vuoroissa. Vastaava superilaisen lähihoitajan palkka on 2 000 euroa. – Näistä kuopista ponkaistaan liikkeelle. Mikä: Tehy on maan suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Rytkönen on ollut 160 000 jäsenen puheenjohtaja vuodesta 2017. Vastapuolena neuvotteluissa on KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Keitä: Rytkönen on sdp-taustainen kuten edeltäjänsä Rauno Vesivalo. Häntä ennen hoitajaliittoa veti pitkään kokoomuslainen Jaana Laitinen-Pesola. Mistä: Syntynyt 1975 Hyvinkäällä, asuu perheineen Porvoossa. Aiemmin: Kätilöliiton puheenjohtaja 2016-2017. Ammattiura: Kätilö, yksikön osastohoitaja. Työnantajana ennen puheenjohtajuutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Opiskeli Lahdessa alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Perhe: Kaksi lasta, yrittäjämies. Voimaeläin oma koira. Harrastukset: Moottoripyöräily, lukeminen ja ryhmäliikunta. Mieliruoka: Äidin tekemä perinneherkku, makaronilaatikko munamaidolla. Motto: Kaikki on mahdollista paitsi hiihto pyöräovesta. Sekin on nykyään mahdollista, jos ovi tarpeeksi suuri.