Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Toimittajia uhkaillaan ja painostetaan Suomessakin – vapaa tiedonvälitys ei ole itsestäänselvyys

Maailmalla on tapettu tämän vuoden aikana kaikkiaan kymmenen toimittajaa ja yksi media-avustaja. Tiedonvälityksen vapautta puolustava kansainvälinen järjestö Toimittajat ilman rajoja raportoi myös, että Valko-Venäjällä toimittajia on korvattu "venäläisasiantuntijoilla". Algeriassa uutissivusto Casbah Tribunen päätoimittaja ja ranskalaisen TV5 Monden kirjeenvaihtaja Khaled Drareni on pidätetty muun muassa ”kansallisen yhtenäisyyden vaarantamisesta”. Sloveniassa hallitus on kampanjoinut kriittisiä journalisteja vastaan ja kiristänyt television valvontaa. Yhdysvalloissa ja Saksassa useat toimittajat ovat joutuneet väkivaltaisten hyökkäysten kohteiksi. Malesiassa toimittaja Tashny Sukumaraa voi uhata kahden vuoden vankeusrangaistus, koska hän kirjoitti joukkopidätyksistä, joita maassa on tehty koronatorjunnan nimissä. Esimerkiksi Unkarissa, Puolassa, Turkissa, Venäjällä ja Kiinassa lehdistön vapaus on kuollut periaate. Journalistien painostamista on tutkittu Tällaista ei voi tapahtua meillä, eihän? Ei ainakaan vielä. Toimittajia kuitenkin painostetaan ja uhkaillaan Suomessakin enemmän kuin lehtien lukijat, television katsojat tai radion kuuntelivat kenties arvaavat. Siitä kertoo tuore tutkimusartikkeli, jonka on laatinut tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksesta. Hiltunen haastatteli sitä varten 31 journalistia. Uutisoinnin kohteet, valtaapitävät ja joskus myös toimituksen johto ovat yrittäneet tavalla tai toisella rajoittaa suomalaisten toimittajien työtä siitä asti, kun Aurora-seura alkoi vuonna 1771 julkaista sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo . Myös toimittajien lahjontayritykset ovat kuuluneet keinovalikoimaan. Uutta on yleisön suunnasta tulevan painostuksen, uhkailun ja jopa maalittamisen lisääntyminen. Julkisuuteen nousseiden ja oikeuteen edenneiden tapausten katveessa esiintyy Hiltusen tutkimuksen mukaan yhä enemmän toimittajiin kohdistuvaa vihapuhetta ja mustamaalaamista. Pahimmillaan häirintä johtaa itsesensuuriin ja voi jopa ajaa toimittajia pois alalta. Hiltunen muistuttaa myös, että yleisön suunnasta tulevaan uhkaan ja sen yksilöllisiin seurauksiin on vaikeaa puuttua. Kovapintainenkin toimittaja voi alkaa ahdistua jatkuvan törkytykityksen seurauksena. Terve media terveessä yhteiskunnassa Tämä voi kuulostaa naiivilta, mutta luotettava, korkeatasoinen ja riippumaton tiedonvälitys on yksi hyvän yhteiskunnan kantavista rakenteista. Sitä on syytä vahvistaa, ei horjuttaa. Jos vapaa journalismi sortuu, yhteiskunnassa sortuu paljon muutakin hyvää.