Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomea ei pelasta vodka ja suolakurkku – on aika pohtia Euroopan Yhdysvaltoja

1990-luvulla Suomessa oli lama ja Neuvostoliitto hajosi. Jokaisen olisi silloin pitänyt ymmärtää, että vain muutos on väistämätöntä. Tässä kuitenkin olemme vielä vuonna 2020, ja kansakunnan suurimpaan kiihkoon saa entisaikojen ihannointi. Ja EU-vastaisuus. Yhdysvalloissa järjestetään pian presidentinvaalit. Siellä sama EU-viha on kanavoitu istuvaan presidenttiin. Seniliteetin ja muistihäiriöiden riivaama demokraatti Joe Biden tuskin pystyy voittamaan Twitterissä kiukuttelevaa tosi-tv presidenttiä. Vaikka Trump onkin saanut monta uudistusta aikaan, on hänen imagonsa tahriintunut ja tahrittu muun maailman silmissä lähes pelastamattomaan kuntoon. Jenkeissä Washington DC:n eliitti on kuvainnollisesti kaadettu ja suo kuivattu, joten nyt olisi ollut tilausta maltilliselle niinistöläiselle linjalle. Kovista puheistaan huolimatta Trumpin politiikka on ollut säyseää ja kaikkea muuta mitä esimerkiksi perussuomalaiset Suomessa ajavat. Yhdysvallat on nimittäin federalistinen liittovaltio, ja toisin kuin protektionistinen Suomi, Yhdysvallat suojelee omia liittovaltioitaan. Yksi merkittävä ero näissä kuitenkin on. Yhdysvalloissa on “no-bailout” periaatteesta pidetty kiinni, eli jos talous osavaltiossa ryssitään, ne ovat itse vastuussa tästä. EU:ssa pohditaan kuitenkin nyt 400-800 miljardin euron yhteistukipakettia. Mikäli EU:ssa maksetaan velalla jälleen muiden virheitä kuten kymmenen vuotta sitten, meidän on pakko vaatia talouskuria kovalla kädellä. Euroopan unionia on syytä moittia monista asioista. Mieleen tulee jäsenmaat, jotka ovat hoitaneet talouttaan huonosti, korruptioskandaaleissa vellovat poliitikot, direktiivit ja monet muut järjenvastaisuudet. On sata kertaa helpompaa osoittaa virheet, jotka saavat suomalaisen puristamaan tölkin ruttuun saunan lauteilla. Miksei siis asuttaisi utopiassa, jossa rajat pysyisivät auki vain syntyperäisille suomalaisille, joisimme pelkkää maitoa ja söisimme viljaa omista pelloista. Näin emme kuitenkaan halua toimia, sillä entisaikojen kansallisromantiikka ei enää nykypäivänä maksa kaikkea tätä paisutettua hyvinvointia. Ei siis auta, että täältä lähtee edustajisto karvalakit päässä syömään suolakurkkuja ja juomaan vodkaa Venäjälle taskut täynnä sukkahousuja ja muovipusseja. Tämä maailma Suomen talouden pelastajana ei ole enää realismia. Isoin osa Suomen hyvinvoinnista tulee nykyisin globaalista ulkomaankaupasta, ja kiitos kuuluu EU:n johdolla neuvotelluille sopimuksille. Mitä nyt täytyy siis tehdä? On aika aidosti pohtia federalistista Eurooppaa: Euroopan Yhdysvaltoja. Tätä vahvaa liittovaltiota suojaa Nato yhdessä omien kansallisten joukkojen kanssa, ulkomaankauppa on strategista ja ulkopolitiikkaa johdetaan riittävän kovin ottein kuten Yhdysvalloissakin. Samalla sanotaan hyvästi kansallisille eriarvoisuuksille autoveron, tuloverotuksen ja alkoholipolitiikan osalta. Lauri Törni (1919–1965) taisteli monella rintamalla, jotta Suomi voisi olla yhtä läntisten arvojen kanssa. Ei siksi että meistä tulisi SDP:n, Vasemmiston ja Perussuomalaisen johtama sosialistinen neuvosto-Suomi. Eerik Heijari Kirjoittaja on ex-poliitikko (kok.), EMBA . Oikaisu: Tässä yliössä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Lauri Törni olisi kuollut vuonna 1941. Oikea kuolinvuosi on 1965. Virhe on korjattu uutiseen.