Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Työpaikkasopimisella tulisi pyrkiä siihen, että työstä maksetaan hyvä palkka, mutta kotona olemisesta ei senttiäkään

Pentti Välimaa manasi jälleen kerran mielipidekirjoituksessaan (SK 6.7.), miten työnantajat alkavat alistaa työntekijöitään, jos työpaikkasopimista ei tehdä ay-liikkeen ehdoilla ja valvomana. Hän kirjoitti, että jos ay-liike ei saa valvoa työpaikkasopimista, niin työnantaja voi sanella työntekijän palkka- ja työehdot ja sitä myöten ne myös heikkenevät. Ay-liikkeellä on perin kummallinen käsitys työpaikkasopimisesta. Minun ajatusmaailmani mukaan se tarkoittaa, että työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään, kenenkään painostamatta, yhteiset palkka- ja työehdot, tietenkin lakia noudattaen. Se ei ole työpaikkasopimista, jos ulkopuolinen ay-liikkeen edustaja hoitaa asiat työntekijöiden puolesta. Välimäen ajatusmaailmaan tuntuu kuuluvan myös se, että minimipalkkalakia ei voida hyväksyä. Silloin se myös, hänen mielestään, tarkoittaisi, että sen yli ei tarvitse mennä. Tällaisella ajatusmaailmalla ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa. Tulisikohan Suomeen silloin tasapalkkalaki, esimerkiksi 10 e/h, ammatista ja ammattitaidosta riippumatta. Tätä eivät edes työnantajat hyväksyisi. SDP:n kansaedustaja Antti Lindtman sanoi aikoinaan Raumalla, että kaikkia niitä toimenpiteitä tulee kokeilla, jotka voisivat edesauttaa työllistymistä. Työpaikkasopiminen on niistä ykkönen. Sen voisi aloittaa vaikkapa kokeilulla uusiin työntekijöihin alle 50 henkilön yrityksissä. Nimenomaan uusiin työntekijöihin, sillä silloin työntekijän palkka ei alenisi, sillä palkkaa ei olla koskaan maksettukaan. Samoin työehtoja ei heikennettäisi, sillä niitäkään ei ole ennen ollut. Työpaikkasopimisella tulee ehdottomasti pyrkiä siihen, että työstä maksetaan hyvä palkka, mutta kotona olemisesta ei senttiäkään. Tietenkin lukuun ottamatta vuosilomaa. Kristian Järvinen Pori