Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lähes joka toinen peltipoliisin ottama kuva on poliisille hyödytön – ”Jos joku haluaa ajaa hevosnaamari tai sissipipo päässä, mikäs siinä”

Tilanne on todennäköisesti monelle ajokortilliselle tuttu: kaasujalka tuntuu hieman liian raskaalta ja yhtäkkiä peltipoliisi räpsähtää ylinopeuden merkiksi. Mutta mitä tapahtuu, jos kasvoilla on tuolloin esimerkiksi koronaviruksen leviämistä ehkäisevä kasvomaski tai auton kuljettajana toimikin samannäköinen sisarus? Suhteellisen hyvälaatuistenkin kuvien tapauksessa saatetaan päätyä syytteiden hylkäämiseen, jos esimerkiksi oikeuteen saapuva kuljettaja näyttääkin erinäköiseltä, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein . – Syytetyllä saattaa myös olla hyvinkin samannäköisiä lähiomaisia, jopa identtinen kaksonen. Tällöinkin kuljettajaa on vaikeaa varmuudella tunnistaa. Tapaukset , joissa peltipoliisin ottamasta kuvasta ei pystytä tunnistamaan kuljettajaa, ovat Pastersteinin mukaan hyvin yleisiä. Usein hylkäämisen syynä on kuvan huono laatu, ja ne ovat esimerkiksi liian pimeitä. – Valokuvaus on taitolaji. Suuri haaste on, että kameroissa on koko ajan samat asetukset, ja yhdellä asetuksella pitäisi pystyä kuvaamaan auringonpaisteessa, lumisateessa ja pilkkopimeässä. Myös ajoneuvon nopeus vaikuttaa kuvan tarkkuuteen. Taajamassa saa yleensä huomattavasti parempia kuvia kuin yli 100 km/h:n nopeutta ajettaessa. Uuden tieliikennelain mukaan kuljettajan pitää kuitenkin olla tarvittaessa tunnistettavissa, jotta edes rikesakon tilalle tullutta liikennevirhemaksua voidaan määrätä. Tämä on Pastersteinin mukaan muuttanut tilannetta radikaalisti. – Rekisterikilven lisäksi kasvojen pitää olla niin selkeät, että kuljettaja voidaan tarvittaessa tunnistaa. Tämä on johtanut siihen, että noin 50 prosenttia kuvista menee poistoon jo esiseulonnassa, hän kertoo. Poliisi on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen säätämällä kameroiden asetuksia vielä optimaalisemmiksi. Esimerkiksi salaman suuntaa säädetään ja linssejä puhdistetaan aiempaa enemmän. Viime kesänä käyttöön otetuissa automaattivalvontakameroissa on Pastersteinin mukaan erinomainen kuvanlaatu mutta ne ovat hieman herkkiä säälle. – Jos sataa vettä tai lunta, niin niissä ei ole lippaa päällä, kuten vanhoissa kameroissa. Normikeleillä saa siis selvästi parempia kuvia. Koronaviruspandemian myötä kasvomaskit ovat yleistyneet Suomessakin. Saako suurimman osan kasvoista peittävä maski päässään ajava kuljettaja sakot, jos peltipoliisi räpsähtää ylinopeuden merkiksi? Ei saa, sillä yleensä kuva menee tuollaisissa tapauksissa poistoon, ylikomisario Pasterstein kertoo. – Jos maski on oikeaoppisesti silmien alapuolella, niin eihän siinä voi sitten mitään. Se kuuluu osaksi tätä prosessia. Hänen mukaansa peltipoliisit ottavat Suomessa päivittäin noin 1 000­–3 000 kuvaa ja keskimäärin noin yhdellä sadasta kuljettajasta on viime aikoina ollut kasvomaski päässä. Myöskään muiden kasvot peittävien asusteiden kohdalla tilanne ei etene poliisin puolelta eteenpäin. – Jos joku haluaa ajaa hevosnaamari tai sissipipo päässä ja kokee sen mukavaksi, mikäs siinä. Itse koen, että jos jotain naamaria täytyy pitää varttia pidempään päässä, niin tuntuuhan se aika ahdistavalta, Pasterstein sanoo. Hän kuitenkin uskoo, että jos kaasujalka alkaa tuntua raskaalta jo pelkkä kameran välähdys vie viestin useimmiten perille. Perinteistä valvontaa tehdään Pastersteinin mukaan lisäksi edelleen runsaasti tien päällä ja toistuvasti ylinopeutta ajavat jäävät todennäköisesti poliisin haaviin maskista tai naamarista huolimatta. Ennen kesäkuun alussa voimaan tullutta uutta tieliikennelakia huonon laadun takia poistoon meni noin 10–20 prosenttia otetuista kuvista, Pasterstein kertoo. Vanhan lain mukaan rikesakko lähetettiin kuljettajaa tunnistamatta ja riitti, kunhan rekisterikilpi oli näkyvissä. Jos auton omistaja tällaisen heikkolaatuisen kuvan tapauksessa vastusti sakkoa, poliisi usein luopui siitä. – Siinä vaiheessa todettiin, että tällä kuvalla ei lähdetä eteenpäin. Pastersteinin mukaan ennen uutta lakia nopeusvalvontakameran ottaman huonolaatuisen kuvan kanssa on käräjäoikeuteen saakka lähdetty vain muutamia kymmeniä kertoja vuosittain. Kaikkiaan käräjäoikeuteen on peltipoliisin ottamien kuvien takia menty muutamia satoja kertoja vuodessa. Näihin tapauksiin lukeutuvat muutkin kuin huonolaatuiset kuvat, kuten esimerkiksi lumisiin liikennemerkkeihin tai bussikaistalla ajamiseen liittyvät peltipoliisin kuvaamat tilanteet. Jatkossa käräjille lähdetään enää päiväsakkotapauksissa, esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisessa. Näissä tapauksissa kuvan on aina pitänyt olla selkeä.