Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Väestö vähenee väistämättä – miten käy Satakunnan, jos päätöksiin ei pystytä?

Syksyllä 2018 kohistiin tilastosta. Tällä kertaa kyse oli Tilastokeskuksen julkaisemasta väestöennusteesta. Sen mukaan viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin maan väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Otsikot kirkuivat, että väkeä on kohta vähemmän kuin nälkävuosina. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita enää 760 000. Satakunnan väestönkehitys on ollut niin ikään taantuvaa 2000-luvulla. Väkiluku on alentunut kaikissa alueen kunnissa Eurajokea lukuun ottamatta myös 2010-luvulla. Lisäksi supistuminen on vain kiihtynyt viime vuosien aikana. Aluetutkimukseen keskittyneen konsulttiyritys MDI:n ennusteen mukaan Satakunnan väkiluku tulee pahimmassa tapauksessa laskemaan yhteensä noin 30 000 henkilöllä (-13,7 %) vuosien 2018–2040 aikana. Silloin sen väestönkehitys olisi koko maan heikoimpia. Samalla ikäluokat ovat pienentyneet, minkä seurauksena nuorten aikuisten määrä on vähentynyt. Väestö vähenee ja pakkautuu muutamiin kasvukeskuksiin. Maakuntien tyhjeneminen jatkuu. Alueellisia poikkeuksia tulee harvojen suurien työpaikkakeskittymien ympärillä. Mitä jos tämä on uusi normaali? Väkeä on vähemmän, mutta se ei ole maailmanloppu. Osa kunnista on pystynyt tekemään ennakoivaa politiikkaa ja varautumaan. Pahimmillaan väestönvähenemisestä taas aiheutuu noidankehä, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti kunnan perustoimintoihin: palvelutarpeisiin, verotuloihin, valtionosuuksiin ja ikärakenteeseen. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä politiikka on perustunut Suomessa kahteen kulmakiveen, väestön ja talouden kasvamiseen. Nyt yhä useampi kunta on siinä tilanteessa, että väestö supistuu, ainakin maltillisesti. Talouskasvu ei ole sekään entisensä. Tämä asettaa päättäjät uudenlaiseen tilanteeseen. Ennakoiva politiikka ei ole helppoa. Yleensä vaikeita päätöksiä lykätään tai säästöjä haetaan yksittäisistä kohteista vasta, kun on pakko, vaikka rakenteita pitäisi muuttaa joka sektorilla. Parlamentarismissa yksi vaalien väli on valitettavan lyhyt. Valtuutettujen on vaikea tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat vuosikymmenen päähän, jonkun tulevan valtuuston kaudelle. Lisäksi on aivan inhimillistä, että koulun lakkauttaminen tai terveyspalveluiden siirtäminen on vaikeaa. Tilastokeskus julkaisee päivitetyn väestöennusteen syyskuun lopussa. Sen käyrät tuskin ovat kääntyneet osoittamaan kasvua.