Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Virastot selvittävät vaihtomaiden käyttöä Turun tunnin junan rakentamisessa – "Vaihdot tehtäisiin ensisijaisesti valtion maista"

Valtion virastot selvittävät järjestelyä, jossa ne pyrkivät maiden vaihdolla vähentämään Turun ja Helsingin välisen tunnin junan rakentamisen aiheuttamia haittoja maa- ja metsätaloudelle. Vaihtojen mahdollisuutta selvittää Maanmittauslaitos (MML) Väyläviraston toimeksiannosta. – Vaihdot tehtäisiin ensisijaisesti valtion maista, kertoo Maanmittauslaitoksen tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen . Vaihdoilla voidaan hyvittää esimerkiksi radan pilkkomia peltopalstoja, jos maanomistajat suostuvat niihin. Konttisen mukaan vaihdot voisivat olla pakkolunastusten vaihtoehtona. – Vaihtoehtoisesti maanomistajat voisivat vaihtaa maita keskenään. Mallia Pohjanmaalta Järjestely koskee Salon ja Espoon väliä, jolle pitäisi rakentaa runsaat 90 kilometriä uutta raidetta, mikäli ratahanke toteutuu. Kaupunkien välillä on meneillään radan linjausta tarkentavan yleissuunnitelman laadinta. Alustava linjaus koskee noin tuhatta maanomistajaa, kertoo osastonjohtaja Päivi Nuutinen Väylävirastosta. Lopullinen luku tarkentuu suunnittelun edetessä. Tyypillisesti vastaavissa rakennushankkeissa valtio lunastaa maan omistajiltaan, Kalle Konttinen kertoo. Esimerkiksi Turun ja Helsingin välillä lunastuksia hyödynnettiin 2000-luvulla valmistuneen moottoritien rakennuksessa. Aiemmin vaihtomaita hyödynnettiin, kun Seinäjoen keskustan pohjoispuolelle Pajunevan alueelle rakennettiin uusi maantie 2000-luvulla. Linjaus pilkkoi peltopalstoja noin viiden kilometrin matkalta. Konttisen mukaan järjestely jopa paransi kapeiden palstojen maankäyttöä. Jokaiselle tien halkomalle peltopalalle ei tarvinnut rakentaa uutta tietä, kun palstoja voitiin liittää naapurimaihin. – Koko tieura pystyttiin sopimaan vaihdoin, eikä tullut edes valituksia. "Tietenkin asia herättää tunteita" Varsinais-Suomen junaradan mittaluokka on varsin erilainen. Salon ja Espoon välille rakennetaan lähes sata kilometriä uutta rataa, joka halkoo pääosin metsäalueita. Lisäksi radan reitille täytyy rakentaa siltoja ja tunneleita. Kyse on Konttisen mukaan pilottihankkeesta. Hän myöntää haasteellisuuden, mutta on silti valmis kokeilemaan mallia. Jos vaihdot eivät riitä, niitä voidaan käyttää yhdessä lunastusten kanssa. Maanomistajat ovat Konttisen mukaan olleet kiinnostuneita siitä, miten uuden ratahankkeen haittavaikutuksia voitaisiin ehkäistä tai pienentää. – Muutamalle omistajalle radalla on rajujakin vaikutuksia. Tietenkin asia herättää tunteita. Väylävirasto ja MML ovat järjestäneet Espoon ja Salon välillä infotilaisuuksia maanomistajille ratahankkeesta. MML:n tilaisuuksissa on Konttisen arvion mukaan käynyt noin 400 maanomistajaa. Rakennustyöt parhaillaankin vuosien päässä Käytännön toteutusta saadaan odottaa vuosia. Espoon ja Salon välinen yleissuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2020 ja hyväksyä vuoden loppuun mennessä. Vasta sen jälkeen alkaa radan tarkasta linjauksesta päättävä ratasuunnitelma, johon on varattu kolme vuotta. Mahdollisia vaihtomaita selvitetään kuitenkin jo yleissuunnitelmavaiheessa, kertoo Väyläviraston Nuutinen. Kiinteää omaisuutta voidaan lain mukaan lunastaa, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos asia voidaan saavuttaa jollain muulla tavalla. Ratahankkeisiin lunastettava maa tulee lain mukaan korvata täyden arvonsa mukaisesti. Maan arvon määrittämiseksi lunastettavaa maata verrataan lähialueella aiempina vuosina vapailla markkinoilla myytyjen vastaavien maiden arvoihin. Lunastetun maan ohella voidaan korvata rakennushankkeen aiheuttama haitta tai vahinko. Haitta aiheutuu esimerkiksi, jos rakennettava rata katkaisee pellon kahtia ja vain toiselle puolikkaalle on kulkuyhteys. Vahinkoihin voivat lukeutua esimerkiksi melukorvaukset. Maanomistaja voi osallistua radan linjaukseen vaikuttaviin yleis- ja ratasuunnitteluihin.