Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"Yhteen hiileen puhaltavat korkeakouluyhteisöt ovat valtava voimavara" – Sivistystyönantajat ja Ammattiliitto Pro muistuttavat tukihenkilöstön merkityksestä

Uudesta hallitusohjelmasta löytyy kirjaus ennakoitavasta ja pitkäjänteisestä perusrahoituksesta korkeakouluille. Sitä vahvistetaan ja indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä koko hallituskauden. Hallitusohjelma tähtää jatkuvaan oppimiseen. Tämä vaatii riittävän ja laajapohjaisen rahoituksen. Hyvällä ja laadukkaalla korkeakouluopetuksella ja tutkimuksella luodaan pohja, josta varhaiskasvatus, peruskoulu ja koko koulutusjärjestelmämme voivat tuottaa pitkäjänteisesti osaamista yhteiskuntaan ja työelämään. Laadukas opetus ja tutkimus vaativat tilat ja laitteet sekä riittävän henkilöstön. Asenteiden lisäksi tarvitaan alustoja Opettajien ja tutkijoiden lisäksi yliopistoissa on suuri henkilöstöryhmä, jota nimitetään monilla käsitteillä: muu kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö, tutkimuksen tukihenkilöstö, ammatti- ja asiantuntijahenkilöstö, asiantuntija- ja tukihenkilöstö. Tutkimuksen tukihenkilöstö esimerkiksi hoitaa yliopistojen laboratorioissa opetuksen edellytykset kuntoon. Nämä työntekijät tilaavat kemialliset aineet ja tarvikkeet, joita tarvitaan opiskelijoille ja tutkijoille. ICT-henkilöstö ei hoida vain tietoliikennettä vaan monia niitä laitteita, joita käytetään opetuksessa ja tutkimuksessa. Luentosalit, tutkimuslaboratoriot, kenttätyöolosuhteet ja niiden vaatimat laitteet ja koko yliopistomaailman töiden kirjo ovat heidän työkenttänään. Laboratorioissa on myös teknistä henkilöstöä, joka tilanteen niin vaatiessa rakentaa tarvittavat tutkimuslaitteet. Kaikkea ei saa kaupasta. Opetuksessa ammatti- ja asiantuntijahenkilöstö varmistaa, että etäyhteydet, opetusalustat ja lukuisat muut opettamisen ja oppimisen edellytykset toimivat. Kun nämä ovat kunnossa, opiskelija ja opettaja voivat työskennellä yhdessä, vaikka olisivat eri puolilla maailmaa. Yliopistot ovat kaikkialla, samoin yliopistojen kirjastot ja niiden materiaali. Fyysiset rakennukset eivät määritä olemassaoloa. Kirjat ja artikkelit eivät hyppää verkkoon itsekseen tai yhtä nappia painamalla. Kirjan tie hyllyyn on osaksi myös näkymätön prosessi, jota edeltää hankintapäätös, tilaus, käsittely, luettelointi, asiasanoitus sekä tietue tietokantaan. Meillä on mahdollisuus tehdä Suomesta edelläkävijä avoimen koulutuksen ja tutkimuksen toimijana. Avoimuus vaatii asenteiden lisäksi alustoja. Tavoitteisiin henkilöstöryhmien yhteistyöllä Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanotyössä oli mukana työryhmä Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt. Ryhmässä työnantajan, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat löysivät useita ajatuksia siitä, miten korkeakoulujen hyvinvointia voisi kehittää yhdessä. Työelämä 2020 -ohjelmassa on tavoiteltu maamme työpaikkojen kehittämistä, ja opetus- ja kulttuuriministeriön visiotyön tavoitteena on tehdä korkeakouluista maan parhaita työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteisiin päästään kaikkien henkilöstöryhmien yhteistyöllä. Tavoitteen saavuttamisessa tarvittavia elementtejä ovat osaava ja kannustava johtaminen, oikeudenmukaisuus, vuorovaikutteisuus, työyhteisötaidot, monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, hyvät edellytykset ja jokaisen aktiivisuus osaamisen kehittämiseen sekä organisaation joustava rakenne. Tärkeää on, että jokainen yksilö tuntee vastuunsa työpaikkansa kehittämisessä. Yhteen hiileen puhaltavat ja samalla aktiivisesti verkottuneet korkeakouluyhteisöt ovat valtava voimavara Suomelle. Korkeakoulut tarvitsevat toimiakseen myös paljon tekemistä, mikä ei aina näy ulospäin. Niinpä myös resurssien jakamisessa tulee oivaltaa, että olosuhteet osaamisen edistämiselle ja tutkimukselle eivät synny itsestään. Korkeakouluissa tarvitaan osaava ja asiansa tunteva henkilöstö, jolla on yhteinen tavoite: maamme laadukas koulutus ja uusia innovaatioita luova tutkimus yhdessä vahvan perustutkimuksen kanssa. Näin taataan yhteiskunnalle osaaminen, joka tarvitaan maamme menestyksen varmistamiseksi. Teemu Hassine n Jorma Malinen Teemu Hassinen on Sivistystyönantajien toimitusjohtaja ja Jorma Malinen Ammattiliitto Pron puheenjohtaja. Sivistystyönantajat edustaa yli 320:tä sivistys-, koulutus- ja tutkimusalan työnantajaa, joiden palveluksessa on noin 54 000 työntekijää. Ammattiliitto Prohon kuuluvat teollisuuden, palvelujen, finanssialan, ict- ja viestintäalan sekä julkisen sektorin koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet. Jäseniä on noin 120 000, joista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelee yli 3 000.