Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Poliisin henkilöstöresurssia vahvistettiin 7,5 miljoonalla eurolla, mutta rahaa valui myös muualle kuin kenttätyöhön

Silloisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) hallitus saattoi viime syksynä kehua kohentaneensa poliisin toimintavalmiuksia. Se lisäsi valtion vuoden 2020 budjettiin 7,5 miljoonaa euroa, jolla poliisiin arvioitiin saatavan 80 henkilötyövuotta. Lisäksi hallitus ilmoitti tavoitteekseen, että poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilöön vuoteen 2022 mennessä. Miten kuluvalle vuodelle osoitettu lisäys on näkynyt poliisin kenttätyössä? Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne aloittaa vastaamisen muistuttamalla, että asetelma on jo valmiiksi jossain määrin alimitallinen. Henkilöstöresurssien ohella rahaa kuluu muun muassa tietojärjestelmiin ja Senaatti-kiinteistöjen vuokriin. – Eikä säätämisvaraa ole silloin, kun poliisitehtäviin ilmaantuu jotakin sellaista uutta, joka edellyttää vaikkapa ennakoitua enemmän ylitöitä. Kaikki on kehyksessä. Mitään ekstraa ei tule, Rinne sanoo – Silti päättäjät voivat sanoa yhden eduskuntakauden tai hallituskauden aikana lisänneensä poliisin määrärahoja. Siinä kuitenkin usein ensin otetaan viisi kymppiä ja sitten annetaan kaksi kymppiä. Vuorolisiä höylätään, etteivät budjetit ylity Parasta Jonne Rinteen mielestä olisi, jos kasvavaa rahoitusta saataisiin kiinteään ja säännölliseen budjettiin. Hän mukaansa nyt lähinnä vain paikataan aukkoja yksi kerrallaan. – Lisäksi kesken kaiken tulee vaikkapa ihmiskaupan kaltaisia megatrendejä ja niihin korvamerkittyjä rahoja, jotka otetaan pois operatiivisen toiminnan rahoituksesta. Ihmiskaupan tutkinta ja torjunta on tärkeää työtä, mutta sen kustannukset pitäisi hoitaa toisin. Koska päälliköt eivät saa ylittää budjettejaan, he koettavat Rinteen mukaan hillitä menojen kasvua höyläämällä henkilöstökuluja muun muassa yöaikojen ja viikonloppujen palkoista. Ne ovat kuitenkin kaikkein kriittisimpiä aikoja. – Toimintavalmiuksia pitäisi aivan ehdottomasti keskittää hälytys- ja valvontatehtäviin sekä rikostorjuntaan. Rikollisten kiinnijäämisen riski ei saa pienentyä sen seurauksena, että partioita ei ole eikä rikoksia ehditä tutkia. Poliiseja nyt enemmän kuin vuosi sitten Osin samoilla ja osin eri linjoilla on poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen . Kaiken kaikkiaan poliisin henkilöstövoimavarat ovat hänen mukaansa hiukan kasvaneet vuoden takaisista. Henkilötyövuosilla mitattuna resurssi on nyt noin 7 380 ja kuluvan vuoden lisäys 60-80. – Poliittisen päätöksenteon pohjalta resurssia on kohdennettu harvaan asuttujen alueiden perusrikospuolelle, Kolehmainen sanoo. – Lisäksi korona on vaikuttanut niin, että koulutusten ja matkustamisen vähentyminen on säästänyt rahaa. Silti myös Kolehmainen paikantaa muutaman ylimääräisen rahareiän. Yksi on PNR-matkustajatietojärjestelmä, joka oli EU-järjestelmänä pakollinen kuluerä. Koska valtiovarainministeriö ei myöntänyt siihen erillisrahoitusta, vähimmäissumma sovittiin sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kanssa otettavaksi poliisin muusta rahoituksesta. – Sitten meillä on joitakin yksittäisiä ongelma-alueita, poliisiylijohtaja toteaa. Pahin niistä lienee Sisä-Suomen poliisilaitoksen laaja toimintakenttä ja siellä Jyväskylä. "Iäisyysongelma" johtuu kaupungin poliisitalon sisäilmapulmista ja poliisivankilan sulkemisesta terveyssyiden vuoksi. Siksi partiot ovat joutuneet kuljettamaan vankeja muualle ja rahaa on kuulunut niin, että määräaikaisten työntekijöiden määrää on jouduttu supistamaan. – Yleisesti ottaen olen toiveikas sen suhteen, että poliittiset päättäjät ymmärtävät poliisin tarpeet, Kolehmainen sanoo. – Tämä koronavuosi on osoittanut, miten poliisi on omiaan tuomaan yhteiskuntaan rauhaa ja turvaa. Kun tulee uusia tehtäviä, ei niitä kuitenkaan taikatempuilla rahoiteta. Suomessa on nyt arviolta 7 380 poliisia. Määrä on suurempi kuin vuosi sitten, jolloin poliiseja oli noin 7 280. Pitkällä aikavälillä resurssi on kuitenkin supistunut, sillä vuonna 2010 maassa oli noin 7 660 poliisia. Asukaslukuun suhteutettuna määrät ovat Euroopan pienimpiä. Toisaalta niitä maita pidetään turvallisimpina, joissa on vähän poliiseja. Suomi on yhä hyvin turvallinen maa asua. On arvioitu, että noin 2-5 prosenttia väestöstä tekee puolet rikoksista.