Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Nepsy-lapset tippuvat omaishoidon ulkopuolelle

On hyvin valitettavaa, että osissa Suomen kunnista käytössä oleva omaishoidon palvelutarpeen arviointi keskittyy aivan liikaa hoidon tarpeen selvittämiseen, kuten lääkitykseen ja fyysisiin hoitotoimenpiteisiin. Toimintakykyarvio mittaa kapea-alaisesti fyysisen toimintakyvyn rajoituksia, vaikka nepsy-lapsilla pitäisi arvioida laaja-alaisesti heidän toimintakykyään muun muassa sosiaalisissa tilanteissa, oman toiminnan ohjauksessa, kommunikaation haasteiden aiheuttamassa ahdistuksessa ja vetäytymisessä. Joissain kunnissa käytössä oleva kehityksellisten osa-alueiden toimintakyvyn mittari (SPECS) toimii kohtalaisen hyvin tilanteissa, jossa lapsella on esimerkiksi kehitysvamma, lapsi on vammautunut syntymänsä jälkeen tai lapsella on sairaus joka vaatii jatkuvaa lääkitystä. Mutta nepsy-lasten toimintakyvyn mittarina se on haastavampi, johtuen tutkimuksen kysymysten vastausvaihtoehdoista ja niiden pisteytyksestä. Nepsy-lapsilla kun on hyvin paljon haasteita esimerkiksi toiminnanohjauksessa, vuorovaikutuksessa, tunnesäätelyssä, sensorimotoriikassa, aistihahmotuksessa, syy-seuraussuhteissa, ajan hahmottamisessa ja vireystilanvaihtelussa. Nämä haasteet tekevät nepsy-lapsen toimintakyvyn mittaamisesta vaikeaa, varsinkin jos niitä mitataan hoitotoimenpiteiden näkökulmasta. Tämän johdosta olisi tärkeää yhdenmukaistaa nepsy-lasten palvelutarpeenarviointi ja käyttää toimintakyvyn mittaamiseen myös BBIC-mallia, jossa lapsi otetaan koko palvelutarpeenarvioinnin keskiöön ja yksilöllisesti tarkastellaan juuri hänen haasteitaan. Vain murto-osan nepsy-lapsista katsotaan tarvitsevan omaishoitajaa, mikä johtuu pääasiallisesti kuntien linjauksista, jossa lapsi joka ei ole laitoshoidossa, eikä aiheuta kustannuksia kunnille. Eväämällä omaishoidon tuki nepsy-lapselta kunnat tietoisesti säästävät, koska miksi maksaa omaishoidon tukea lapsen omaiselle, kun maksamatta jättämisestä ei kunnille synny kuluja korvaavasta hoidosta. Osa kunnista myös leikkaa omaishoidon tukea 50-100 euroa kuukaudessa pakollisen oppivelvollisuuden johdosta, vastoin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, vedoten virheelliseen linjaukseen että lapsi joka käy koulua, on näin myös koulun hoidettavana. Omaishoidon tuen myöntämisen ongelmat johtuvat hyvin kirjavasta käytännöstä, jossa eri toimintakykyä mittaavilla menetelmillä saadaan pahimmassa tapauksessa täysin virheellinen kuva nepsy-lapsen todellisesta tilanteesta. Tämän ongelman korjaamiseksi tulisi toimintakykyä mittaavat järjestelmät yhdenmukaistaa ja samalla ottaa käyttöön BBIC-malli tukemaan kokonaisarviointia. Myös ennaltaehkäisevä omaishoidon tuki tulisi ottaa laajemmin käyttöön ja näin helpottaa niiden nepsy-lasten arkea, jotka eivät täytä omaishoidon tuen vaatimuksia. Tällä ennaltaehkäisevällä toimella nepsy-lapsille varmistettaisiin ainakin osittainen omaishoito tutun ihmisen kanssa ja näin mahdollisesti vältettäisiin haasteiden pahentuminen ajan myötä. Nico Ojala Puheenjohtaja, Potilas- ja sosiaaliapu ry