Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Susipelko rajoittaa jo ihmisten elämää Pohjois-Satakunnassa – ministeri Leppä otti kantaa kaatolupiin

Pohjois-Satakuntaan vakiintunut vahva susikanta on saanut ihmiset varpailleen. Toistuvien pihavierailujen jälkeen Kankaanpäässä on alettu järjestää lapsille susivaarakuljetuksia sekä pohdittu uskaltaako metsästyskoiria enää käyttää. Susien pelko rajoittaa jo ihmisten elämää. – Tietynlaisia tilanteita vältellään. Ei viedä koiria enää lenkille metsään niin kuin aikaisemmin ja ollaan varovaisempia, Kankaanpäässä asuva suurpetoyhdyshenkilö Tapio Loukkaanhuhta kuvaa. Viime lauantaina Satakunnan Kansa uutisoi suden vierailusta Arto Peltoniemen kotipihassa Honkajoella. Silmäkkäin suden kanssa joutunut Peltoniemi hätyytti suden pois harjalla. Kankaanpääläisen Matti Levosen kotioven takana susi kävi vierailulla helmikuun alussa. – Susi pyöri pihan alueella noin 20 minuutin ajan, käyden esimerkiksi aivan kotimme molempien rappusten juuressa, Levonen kertoo. Loukkaanhuhdan mukaan ihmisiä on viime aikoina huolestuttanut myös sosiaalisessa mediassa levinnyt tapaus Pohjanmaalta, jossa susi seurasi lastenrattaiden kanssa lenkkeillyttä naista kotipihaan. – Kyllä se ongelma on, kun lapsia ei uskalleta enää laittaa haja-asutusalueella kävellen kouluun, vaan pitää järjestää kyytejä. Kankaanpään kaupunginhallitus puuttui susiongelmaan tammikuussa ja julkaisi kannanoton, jossa vedottiin Lounais-Suomen poliisiin ja Suomen riistakeskukseen kaatolupien saamiseksi. Toistaiseksi niitä ei kuitenkaan ole herunut. Lounais-Suomen poliisilaitoksen suurpetoasioiden päällystövastaava komisario Reijo Pennanen kertoo, että poliisi pystyy lain nojalla myöntämään kaatoluvan ainoastaan kiireellisissä tilanteissa, joissa susi uhkaa ihmisen henkeä tai terveyttä. Muissa tapauksissa, kuten omaisuusvahingoissa, lupien myöntämisestä vastaa Suomen riistakeskus. Pennasen mielestä poliisin rooli on korostunut susikeskusteluissa liikaa. Tilanne on muuttumassa, sillä jatkossa susien karkotusmenetelmät aiotaan siirtää riistakeskuksen hoidettaviksi. Käytännössä karkotusmenetelmät tarkoittavat susien häätämistä piha-alueelta koirien avulla tai kirkkaita valoja ja ääniä käyttämällä. – Tällä hetkellä poliisi voi antaa karkotusmääräyksen, jos susi esimerkiksi pyörii jatkuvasti asutuksen lähistöllä. Meidän pitää lähteä lain mukaan liikkeelle lievempien keinojen kautta. Jos ne eivät auta, poliisi voi pohtia lopetusmääräyksen antamista. Pennanen on tietoinen Kankaanpään tilanteesta ja kertoo, että sitä seurataan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Poliisin keinot ovat kuitenkin rajalliset siihen asti, kunnes jotain vakavampaa tapahtuu. Samoilla linjoilla on Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen riistasuunnittelija Reima Laaja . Riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan suden lopetukseen, mutta perusteiden täytyy olla riittäviä, jotta hakemus ei kaadu hallinto-oikeudessa. – Valituskäytännöt ovat sellaisia, että todennäköisesti luvat kaatuvat. Käytännössä susien täytyisi siis aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa tai ihmisten turvallisuuden vaarantumista, jotta kaatolupa myönnettäisiin valituksista huolimatta. Koska kaatolupia on vaikea saada, moni susialueella asuva toivoo vuosina 2015– 2016 Suomessa kokeiltua kannanhoidollista metsästystä takaisin. Kokeilun aikana esimerkiksi Köyliön laumasta ammuttiin useampia susia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten kannanhoidollisen metsästyksen palauttaminen onnistuisi. Lepän mukaan tavoitetila on se, että Pohjois-Satakunnassa ja muilla susialueilla ei jouduttaisi enää pelkäämään. – Pidän sitä välttämättömänä, että kannanhoidollinen metsästys saadaan takaisin keinovalikoimaan Suomessa. Susi kuuluu luontoon, mutta ei pihoihin. Kyse on ongelmasta, joka pitää pystyä ratkaisemaan Pohjois-Satakunnan kaltaisilla tihentymäalueilla, Leppä toteaa. Työryhmän tuloksia ja EU-tuomioistuimen päätöksiä odotellessa ministeri kannustaa ihmisiä hakemaan vahinko- ja turvallisuusperusteisia kaatolupia ja tekemään hakemukset huolellisesti. Hän toivoo, että tulevaisuudessa suden kannanhoitoon liittyviä päätöksiä tehtäisiin enemmän Suomessa. – Euroopan unionissa on pitkään ajettu sellaista linjaa, että jäsenvaltioilla olisi enemmän päätösvaltaa suurpetoasioissa. Suden osalta tähän toiveeseen on yhtynyt moni jäsenvaltio, hän kertoo. Myös Kankaanpään suurpetoyhdyshenkilö Tapio Loukkaanhuhta toivoo, että byrokraattinen hallintohimmeli susien kaatolupien ympärillä saadaan purettua. Varsinkin, kun susien määrä Pohjois-Satakunnassa ei ole näillä näkymin vähentymässä. – Kyllä se ennuste Pohjois-Satakunnan osalta huonolta näyttää, kun uusia susia syntyy taas kevään korvalla ja EU-komissio vaatii tuoreimmassa lausunnossaan, että kaatolupa pitäisi perusteella tieteellisesti. Siinä sitä työmaata riittää, hän huokaisee.