Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Marin eduskunnassa: " Meiltä on puuttunut kriisiajan välineitä, valmiuslainsäädäntöä on uudistettava yhteistyössä"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että epidemian etenemisen hillitsemisessä on Suomessa onnistuttu toistaiseksi hyvin. – Hallitus arvioi sen vuoksi, että Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Kaikista rajoitustoimista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on yhä vakava. Hallituksen neuvottelu rajoituksien purkamisesta järjestetään tämän viikon sunnuntaina 3. toukokuuta. Hallitus neuvottelee kuitenkin jo tänään varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sulun päättymisestä, jotta koulutuksen järjestäjät ehtivät tarvittaessa varautua lähiopetuksen järjestämiseen. Marin painotti, että Suomen hybridistrategia nojaa rajoitustoimien hallitun purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Siinä laaja testaus, tehokas tunnistettujen tautitapausten ja -ketjujen jäljittäminen, sairastuneiden eristäminen sekä altistuneiden karanteeni estävät taudin etenemistä. Marin tunnusti myös hallituksen tehneen virheitä koronakriisin hoidossa. – Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän liian pitkään jatkunut epäselvä tilanne olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan nopeammin.Yritystukien kohdentumista selvitetään ja ratkaisuja etsitään työ- ja elinkeinoministeriössä. Suojavarusteiden ja terveydenhuollon välineistön saamisessa on yhä haasteita, ei vain Suomella vaan myös monilla muilla mailla, mutta tähänkin kokonaisuuteen etsitään ratkaisuja. Marin sanoi voivansa jo tähänastisen kokemuksensa perusteella todeta, että Suomesta on puuttunut kriisiajan välineitä. Niitä on jouduttu matkan varrella luomaan aivan liian kiireisellä valmisteluaikataululla. – Valmiuslainsäädäntömme on arvioitava huolellisesti ja se on uudistettava yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Lainsäädäntöä on kokonaisuudessaan syytä tarkistaa varautumisen näkökulmasta, jotta olisimme tulevaisuudessa entistä paremmin valmistautuneita mahdollisiin kriiseihin. Orpo: " Operatiivisessa hoitamisessa tehty virheitä" Pääministerin ilmoitusta pyysi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo viime viikolla, kun eduskunta keskusteli julkisen talouden suunnitelmasta. Orpo sanoi eduskunnan keskustelussa, että isossa kuvassa koronakriisin hoidossa on onnistuttu ja tartunnat on saatu kuriin. – Yhtä selvää on se, että kriisin operatiivisessa hoitamisessa on tehty virheitä, esimerkiksi lentokentällä, suojavarusteissa, yritystuista. Ei kyse pikkuasioista. Ne on tärkeää käydä läpi. Voimmeko luottaa siihen, että asiat hoidetaan jatkossa paremmin, Orpo peräsi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että kriisi on nostanut esiin monia rakenteellisia ongelmia, kuten vapaakaupan mahdollistamat pitkät tuotanto- ja hankintaketjut ja maatalouden täydellinen riippuvuus vierastyövoimasta. Halla-ahon mukaan ratkaisu on yksinkertainen. – Tuotetaan mahdollisimman suuri osa tarvitsemista tuotteista täällä kotimaisella työvoimalla. Se on kansallisen edun mukaista ja parasta ilmastopolitiikkaa. Kiuru: "Yksityiset toimijat otetaan mukaan testaukseen" Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayh ihmetteli, onko hallituksella ideologinen syy siihen, miksi yksityisen puolen kapasiteettia ei oteta testauskäyttöön. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vakuutti, että testauksesta ei ole erimielisyyttä. Kiurun mukaan pelkillä julkisilla resursseilla testaukset eivät onnistu, vaan myös yksityisen puolen apua tarvitaan. Tavoitteena olevat 10 000 testiä on tarkoitus jakaa niin, että 7000 testiä tekee julkinen sektori ja 3000 testiä yksityinen sektori. Keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen kantoi murhetta karanteenin omaisissa oloissa olevien ikäihmisten hyvinvoinnista. – Kun rajoituksia mietitään uudestaan, niin onko 70 vuoden kategorinen ikäraja välttämätön, voisiko löytyä pehmennyksiä, Vehviläinen sanoi. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra nosti keskusteluun huoltovarmuuden. Purran mukaan huoltovarmuuden alasajosta voidaan syyttää vuosikymmenen ajan hallinneita puolueita. – Onko hallitus valmis tekemään päätöksiä, jolla tuotantoa siirretään Suomeen? Työministeri Tuula Haatainen (sd.) vastasi, että huoltovarmuutta on tarkasteltava myös maailmanlaajuisen pandemian kannalta. Yritystukien kritiikkin vastasi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Hänen mukaansa tuet ovat suuntautuneet pääosin pienille yrityksille. Lintilä painotti, että valmisteilla on myös yleistuki yrityksille. Pääministerin ilmoituksella eduskunnan keskusteluun nostetaan jokin ajankohtainen aihe. Ilmoituksen jälkeen hallituksen luottamusta ei mitata. Pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta pyysi oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.