Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Vuosi Olli Lindholmin kuolemasta - ystävä muistelee viimeisiä aikoja yhdessä: ”Oli rakastunut ja onnellinen”

Sipoolaisen talon pihalta siintää kaunis merimaisema. Ympärillä on metsää. Tässä kauniissa luonnonpaikassa Yön musiikki sai Olli Lindholmin kaipaaman uuden soundin. Musiikkituottaja Jimmy Westerlund , paikan isäntä, työsti Ollin kanssa tiiviisti Puolet taivaasta – puolet helvetistä -albumia vuoden 2015 aikana kotistudiollaan. Levynteon aikana miehet myös ystävystyivät ja jakoivat elämäntilanteitaan toisilleen. Minne tuulet vie - hitistä avautui uudenlainen tie, joka riemastutti Yön keulahahmoa. Vielä viisikymppisenä konkarinakin oli mahdollista tehdä radiohitti, iso sellainen. Vuonna 2016 julkaistu albumi menestyi myös ja fanit ottivat sen innolla vastaan. Pian ystävä sai huomata, miten Ollin omakin elämä meni seuraavien vuosien aikana täysin uusiksi. Tuli avioero, uusia rakkauksia, tekstaripotkut Yön soittajille ja siitä seurannut oikeusjuttu sekä uudistunut bändi. Kukaan ei voi sanoa, etteivätkö Ollin viimeiset vuodet olisi olleet tuulisia. – Olli seisoi päätöksiensä takana. Hän oli miettinyt valintojaan pitkään ja eikä halunnut avata tilanteiden taustoja tai puhua tuntemistaan ihmisistä pahaa. Siksi kuva tilanteista jäi ehkä yksipuoliseksi. Olihan se raskasta hänelle. Hän tiesi ennen päätöksiä, mitä niistä seuraisi, Jimmy Westerlund sanoo Iltalehdelle. Samalla kun Ollia riepoteltiin erilaisissa kohuissa, kukaan ei olisi voinut arvata, että hiekka laulajan tiimalasissa oli valumassa loppuun. Kun siis uutinen Lindholmin kuolemasta tuli 12. helmikuuta 2019, Jimmy järkyttyi syvästi. – Olin kotonani, kun vaimoni Sofie tuli kertomaan, että Olli on kuollut. En edes tajunnut, että kenestä Ollista puhutaan. Koko ajatus tuntui mahdottomalta, että puhutaan samasta Lindholmin Ollista, jonka tunnen, Jimmy sanoo. – Olli oli viimeinen mies, jonka uskoisit lähtevän täältä. Hän oli elämännälkäinen ihminen ja aina katse suunnattuna tulevaan. Minne tuulet vie Mennään hieman ajassa taaksepäin. Olli Lindholm kertoi lukuisissa haastattelussa kaivanneensa Yön 21. studioalbumille uudistumista. Vaikka Yön nokkamiestä ei ole pidetty kaksisena laulajana, lahjakkuuksille ja hiteille Ollilla oli vainu. Kun hän kuuli Jonne Aaronin vuonna 2014 Risteyksessä-albumin kappaleita, jotka Jimmy Westerlund oli tuottanut, yhteydenottoon ei kauaa nokka tuhissut. – Olin vasta muuttanut suomenruotsalaisena Amerikasta tänne ja hämmästyin, kun Olli tahtoi, että teen Yölle biisejä. Suostuin tietenkin, ja tein heti sen Minne tuulet vie -biisin, Jimmy kertoo. – Kun Olli kuuli sen, hän soitti minulle autosta, melkein itki ja huusi "Tajuutko sä saatanan hurri mitä oot tehnyt! Tää on hitti!" Emmehän me muut tienneet, miten se biisi kantaisi, mutta jotenkin Olli tiesi sen heti. Kappaleen tarina on Olli Lindholmin omasta elämästä. – Soittelimme Ollin kanssa paljon, hänellä oli silloin se avioero tuloillaan. Biisi reflektoi niitä muutoksia, joita Ollilla oli tuolloin elämässään. Teimme biisistä 14 versiota, ja se oli Ollista liikaa. Ei kuulemma ollut hänestä normaalia tehdä niin montaa vedosta yhdestä biisistä. Kappaleen sanoitukset päätyivät lopulta Lindholmin omaan hautakiveen eri merkityksellä: ”Mitä tapahtuu, jos lähden tuntemattomaan, loppuuko maailma siihen vai alkaako vaan uudestaan”. Jimmyn mukaan eräs mediassa kerrottu asia ei pidä paikkaansa. Olli hyvänä tarinankertojana sepitti mielestään hauskan tarinan siitä, miten oli tapellut hurjasti musiikkituottajansa Jimmy Westerlundin kanssa Puolet taivaasta – puolet helvetistä - levyä tehdessään. Tätä tarinaa pyöritettiin lehdissä ja Lindholmia nauratti. – Olli ilmoitti minulle keksineensä tällaisen tarinan, joka pohjaa siis yhteen pieneen riitaan, jossa tuuletimme hetken mielipiteitämme. Olli oli paisuttanut juttua potenssiin sata, ja antoi lehdistölle kuvan, että kyse oli pahasta tappelusta. Hän halusi saada maksimaalisen huomion levylle, Westerlund nauraa. Levoton veijari Westerlund kertoo pohtineensa välillä, oliko Olli Lindholmilla diagnosoimaton ADHD. Mies oli nimittäin aina levoton ja liikkeessä. Rauhaton sielu. – Hän oli erikoinen yhdistelmä nelikanttista, härkäpäistä alkuihmistä ja herkkää ihmistuntijaa - kuin ajatteleva neandertaali, Jimmy analysoi Ollia pilke silmäkulmassa. – Hän oli sen tyylinen, että jo sisälle tullessaan hän oli vähän kuin lähdössä. Hän oli myös käsittämättömän rohkea tyyppi. Olli varasi Metro-areenan Yön konserttiin, koska ei omien sanojensa mukaan jaksanut enää odottaa sen asian kanssa. Pidin päätöstä uhkarohkeana, mutta niin vain se keikka myi, ja hän varasi areenan vielä toiseksikin päiväksi. Spontaanin Olli Lindholmin ansiosta Jimmy muistaa päätyneensä tukevassa humalassa soittamaan Popedan keikalla. Hauskoja jäyniä Ollilla riitti. Eräs muisto ystävästä huvittaa Jimmyä. – Muistan, kun tehtiin tuota levyä, niin Olli tuli aina meille. Oltiin sovittu, että hän on paikalla yhdeksän aikaan, niin sitten hän pompsahtaakin paikalle jo seitsemältä, kun me ollaan vielä nukkumassa. – Olli tahtoi usein mennä sohvallemme pitkäkseen ottamaan nokkaunet. Hän sanoi, että sai paremmin unen päästä kiinni, kun lapset melusivat vieressä. Hän kyllä puhui uniongelmistaan. Monesti Olli mainitsi, ettei ole nukkunut hyvin, tuottaja sanoo. Lindholmin äkkikuoleman yhteydessä moni yllättyikin, kun Yö-laulajan kerrottiin kärsineen pitkään uniapneasta. CPAP-maskia Olli ei suostunut käyttämään vedoten henkisiin syihin. Yö-keulakuvalla oli sykettä, monta rautaa tulessa ja paljon ihmisiä ympärillään, mutta aina välillä Olli vaikutti yksinäiseltä. Jimmy uskoo, että Ollin vaikea lapsuus ja isän kaipuu oli jättänyt jälkensä. – Hän pysyi tyylilleen uskollisena loppuun asti ja eli täysillä. Tuntui, että vaikka hänen elämässään oli paljon draamaa, hän pysyi optimistisena. Tekstaripotkujenkin jälkeen hän uskoi, että se negatiivinen kohukin laantuu ja ihmiset näkevät taas myös sen hyvän. Viimeinen keskustelu Viimeisen puhelun Ollin kanssa Jimmy muistaa kuin eilisen. – Olli oli rakastunut ja onnellinen. Juttelimme elämästä, perheistä, musiikista, naisista – kauniista asioista. Olli rakasti perhettään paljon, Jimmy sanoo. – Se puhelu oli aivan tavallinen, ethän voi siinä kohtaa tietää, että juuri se puhelu tulisi olemaan viimeinen. Jauhoimme äijien juttuja, meillä oli aina energiset puhelut. Olli antoi isähahmona ohjeita, ja halusi pallotella ideoita. Kun Jimmy jonkun ajan kuluttua sai tietää ystävänsä kuolemasta äkilliseen sairaskohtaukseen, olo oli tyhjä. Jäi väistämättä se tunne, että Ollilta jäi moni asia kesken. – Hänen kuolemansa oli tosi mystinen asia. Miksi juuri nyt? Hän oli niin nuori, vasta 54 vuotta. – Se, mikä on jäänyt vahvasti mieleen, on Ollin hyväntahtoisuus. Hänelle toisten menestys ei ollut pois häneltä. Hän nautti luovien ihmisten kanssa työskentelystä ja kannusti toisia artisteja.