Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Eettinen ilmiantokanava on organisaation vastuullisuuden edistäjä – ilmiannot väärinkäytöksistä toisivat säästöjä velkaiselle Porin kaupungille

Kaupunginvaltuutettu Henna Kyhä on tuonut esille ”nimettömän ilmiantokanavan” käyttöönoton Porin kaupungilla (SK 17.6.). Jo seuraavana päivänä muutamat lukijat olivat teilaamassa sen SK:n Verkosta-palstalla. Kyhän perusteluina oli se, että ilmiantokanavan avulla kaupunki voisi saada aikaan säästöjä, kun työntekijät uskaltavat nostaa epäkohdat esille. Tuo pitää paikkansa, mutta kanavalle soveliaampi nimi, ”eettinen kanava”, kertoo paremmin sen perimmäisestä tarkoituksesta. Eettinen kanava on organisaation johtamista ja hyvää hallinnointia ja sitä kautta organisaation eettisyyttä ja vastuullisuutta edistävä työkalu. Sen käyttö on mielestäni hyvä mahdollistaa myös eri sidosryhmille, yhteistyökumppaneille, alihankkijoille, palvelujen ja tavaroiden toimittajille sekä kaikille kaupunkilaisille. Eettisen kanavan hyöty on ollut varsin merkittävä sen käyttöön ottaneille organisaatioille. Organisaation sisältä sitä kautta voidaan tuoda esille esimerkiksi vaihtelevaa johtamistapaa ja raporttien analysointia eri yksiköissä. Myös väärinkäytösepäilyjä ja epäasiallista käyttäytymistä saatetaan tuoda esiin. Tavarantoimittajat saattavat ottaa yhteyttä kanavan hoitajaan ihmetellen, miksi osa tilauksesta toimitetaan tällä kertaa eri osoitteeseen kuin tavallisesti, miksi pankkitilin numero on muutettu, miksi toimituksen sisällöksi tulee merkitä ”tietokoneita”, kun itse asiassa toimitus sisältää kotitalouskoneita. Eettisen kanavan hoito voidaan järjestää organisaation sisällä esimerkiksi lakiasiainyksikköön, riskienhallintaan tai sisäiseen tarkastukseen. Mielestäni parempi vaihtoehto on, että sitä hoitaa ulkopuolinen taho, jolloin henkilöstö voi luottaa asioiden puolueettomaan käsittelyyn. Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoitusmenettely tulee pakolliseksi koko EU:ssa vuonna 2021. Lokakuussa 2019 hyväksytty direktiivi pyrkii varmistamaan sen, että ilmoittaja ei joudu kärsimään paljastuksensa takia. Yrityksen on huolehdittava ilmiantokanavien vastuullisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta direktiivissä edellytetyllä tasolla. Direktiivi koskee julkista ja yksityistä sektoria. Direktiivi velvoittaa työnantajat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Lisäksi tulee perustaa ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille. Suomessa työryhmä valmistelee väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä ilmoittavien suojelua. Työryhmä arvioi, onko tarpeellista säätää ilmoittajien suojelusta erillinen laki. Lisäksi työryhmä pohtii, tulisiko kansallisen soveltamisalan olla laajempi kuin direktiivissä mainittu vähimmäistaso ja mille viranomaiselle ulkoiset ilmoitukset tehtäisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva alatyöryhmä valmistelee työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset. Työryhmien toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun saakka. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle 17. joulukuuta 2021 mennessä. Eila Koivu Eläköitynyt eettisen kanavan vartija, Pori