Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Nyt on menossa jonkinlainen elintasokitka: kolmannes miesikäluokasta ei suorita asevelvollisuutta – armeijaan tarvittaisiin naisia

Satakunnan Kansan kuva-arkiston digitalisointi ja etenkin kuvien julkaiseminen on meille perusporilaisille melkoista nostalgiamannaa. Lähes jokainen kuva sisältää jotakin tuttua. SK:ssa oli muun muassa rypäs, josta erityisesti kaksi kuvaa niin sanotusti "kolahti": kouluhammaslääkäri (huh!) poraamassa ja "lääkintämajuri Sandelin" kuuntelemassa nuorukaisen keuhkoja kutsunnoissa. Kun ei ollut suunnitelmia, halusin heti koulun jälkeen hoitaa armeijan vapaaehtoisena. Piti varata aika kyseiseltä Adolf Sandelinilta, jolla oli vastaanotto Porin torin varressa. Mutta pissanäytettä ei tullut, vaikka olisin inunut ja itkenyt. Silloin ei ollut lääkärillä kiirettä. Sandelin käski mennä torikioskille juomaan pullon pilsneriä (niitä vanhoja isoja pottuja) ja kiertämään torin ympäri. Hän odotteli tupakkia poltellen tavanomainen rusetti kaulassaan. Paperit leimattiin. Tuolloin "kaikki" kävivät armeijan. Radikalismi sotilaspassien polttamisineen oli vasta tulossa. Sekin kriisi oli ja meni. Televisio teki myönteisiä SA Int -ohjelmia. Nyt on menossa jonkinlainen elintasokitka: kolmannes miesikäluokasta ei suorita asevelvollisuutta. Varusmiesliiton puheenjohtaja sanoi, että "pää ei niin sanotusti kestä". Maavoimien komentaja analysoi, että yksityisyyden menettäminen ahdistaa: yhteistuvat, yhteiset vessat ja suihkut. Jälkimmäisistä tulee mieleen, että Merisotakoulun kolme kuukautta saimme vain jääkylmää vettä, mutta niin se oli ollut kotonakin – paitsi ettei ollut sitä suihkuakaan. Sauna oli tärkeä. Toimittaja Pekka Ervasti "lohdutti" nykynuoria Suomen Kuvalehdessä: "Ei hätää, pojat! Etulinjassa jokainen saa oman poteron." Armeija poikkeaa aina siviilioloista. Vaikka lähdin seikkailumielellä, eka yönä uni ei tullut silmään. Sitten ikäväkin hiipi mieleen. Opinpa kirjoittamaan kirjeitä. Nyt ei tarvitsisi. Julkkiseversti, maisteri Erkki Nordberg varoitti 1990-luvulla: huumeet vaatisivat veronsa, ja erilaiset masennuksetkin yleistyivät. Aseistakieltäytyjien liiton mukaan jo 2007–2009 armeijan kävi vain 67 prosenttia. Silloin se ei hetkauttanut, kun nuorukaisia riitti yli tarpeen. Keskeyttäminenkin helpottui. Sellainen sankari kuin etsivä Sorjonen (Ville Virtanen) ei kestänyt. Nyt nettiriippuvuus on yksi yleisimmistä syistä armeijan laistamiseen. Pari ensimmäistä viikkoa ovat ratkaisevia monelle niistä 10–15 prosentista, jotka keskeyttävät. Sen jälkeen olo helpottuisi, kun tottuu systeemiin ja kohtalotovereihin. Lähes kaikki ensimmäiset tupakaverini olivat merimiehiä. Se oli hauska kokemus. Kaikenlainen (meri)sotimiseen liittyvä oli tietenkin uutta ja ihmeellistä, mutta sama koskee muitakin aselajeja. Harvalla on tykkejä tai panssarivaunuja kotona. Nuorten fyysinen kunto on laskenut. Sitä puolta on armeijassa helpotettu. Ja asepalvelus tarjoaa "jokaiselle jotakin". Erilaisia tehtäviä on 425. Se on myös yleisen asevelvollisuuden etu: armeija voi hyödyntää monipuolista siviiliosaamista. Senhän kansa tietääkin: MTS:n tutkimuksissa liki 80 prosenttia kannattaa tällaista asevelvollisuutta ja vain noin 10 prosenttia ammattiarmeijaa, joka olisi perin kallis. "Vastavuoroisesti" varusmiesten taloudellista tilannetta tulisi kohentaa. Me ylläpidämme noin 280 000 sotilaan valmiutta, mitä länsikaverimmekin arvostavat. Näistä 96 prosenttia on reserviläisiä. Ja naisiahan sinne tarvittaisiin. Nyt heitä on pari prosenttia. Palveluksesta tulisi tehdä houkuttelevaa. Mediakin on kantanut kortensa kekoon. Se on esitellyt muun muassa Norjan naisten omia eliittijoukkoja ja ranskattaria sotisovassa. Norjassa ja Ruotsissa naiset osallistuvat kutsuntoihin. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.