Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Muistatko tämän Porin liikennesuunnittelun kukkasen: Neljä kärkikolmiota samassa risteyksessä sai oikeusistuimetkin ymmälle

Jos Maanmittarinkadun ja Säveltäjänkadun nykyiset risteysjärjestelyt aiheuttavat selkeistä stop-merkeistä huolimatta epätietoisuutta, niin monin verroin epäselvempi tilanne oli 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Silloin oikeaa ajojärjestystä ratkottiin tuomioistuimia myöten, mutta oikeusasteetkin olivat asiasta erimielisiä. Porissa oli siihen aikaan viisi risteystä, joissa väistämisvelvollisuutta osoittavat kärkikolmio oli autoilijaa vastassa jokaisessa tulosuunnassa. Viikkarin ongelmaristeyksen lisäksi tämä hyvin erikoinen ratkaisu oli toteutettu myös Koivistonpuistikon ja Palokunnan puistokadun, Nupurintien ja Suntintien, Latokartanontien ja Lemminkäisentien sekä Haapasaarentien ja Liikastentien risteyksessä. Kyseessä oli puhtaasti porilainen erikoisuus. Tiettävästi missään muualla maassa ei vastaavia risteysjärjestelyjä ollut toteutettu. Järjestelyjä arvosteltiin yleisesti, mutta Porin kaupungin liikennesuunnittelu piti jääräpäisesti kiinni kannastaan, jonka mukaan neljän kärkikolmion risteykset olivat liikenneturvallisuuden kannalta hyviä ja toimivia ratkaisuja. Liikennesuunnittelun kanta oli, että tulojärjestys ratkaisee ajojärjestyksen risteyksessä. Risteysjärjestelyt palautettiin normaaleiksi vuonna 2004 sen jälkeen, kun Länsi-Suomen lääninhallitus puuttui asiaan. Seuraus tosin oli, että pelti alkoi uudelleen rytistä risteyksissä, eikä loukkaantumisiltakaan vältytty. Oikeaa ajojärjestystä neljän kärkikolmion risteyksiin haettiin myös tuomioistuimesta, kun Koivistonpuistikon ja Palokunnan puistokadun risteyksessä sattuneelle kolarille haettiin maksajaa. Porin käräjäoikeus päätti keväällä 2003, että yleinen väistämisvelvollisuus ratkaisee ajojärjestyksen myös tilanteessa, jossa kaikille osapuolille on liikennemerkein osoitettu väistämisvelvollisuus. Käräjäoikeuden mukaan molemmat kolarin osapuolet syyllistyivät liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Vasemmalta tullut oli kuitenkin suurempi syyllinen, koska hän aiheutti törmäyksen. Kuitenkin myös oikealta ajanut oli osasyyllinen, koska hän ei noudattanut riittävää varovaisuutta. Molemmilla tuomittiin sakkoja, mutta oikealta tulleelle vähemmän. Runsas vuosi myöhemmin Turun hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota niin, että osapuolet olivatkin yhtä syyllisiä kolariin ja tuomitsi molemmat kuljettajat liikenneturvallisuuden vaarantamisesta samansuuruisiin sakkorangaistuksiin. Hovioikeuden mukaan ajoneuvojen keskinäistä väistämisvelvollisuutta ei voitu ratkaista yleistä väistämisvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella. Tieliikennelaissa ei ainakaan siihen aikaan ollut säännöstä siitä, kumman ajoneuvon tulisi väistää, kun molemmilla risteystä lähestyvillä on kärkikolmioilla osoitettu väistämisvelvollisuus toisiinsa nähden. Hovioikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, mikä olisi ollut oikea ajojärjestys neljän kärkikolmion risteyksissä.