Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Pohjois-Porin kouluratkaisussa otettava järki käteen ja rakennettava maltilla

Porin kaupunginvaltuusto teki viime keväänä päätöksiä koulujen tulevaisuudesta. Pohjana oli laaja sivistystoimen palveluverkkosuunnitelma. Suunnitelman lähtökohtana oli tieto siitä, että Porissa lasten ja nuorten määrä tulee laskemaan, jolloin seiniä ei tulla tarvitsemaan nykyistä määrää. Lisäksi tiedossa jo silloin oli Porin heikkenevä taloustilanne. Näiden tietojen perusteella valtuustossa kaikesta huolimatta päätettiin, että Porissa ei lakkauteta yhtään koulua. Sen sijaan päädyttiin rakentamaan yksi 1000 oppilaan jättikoulu lisää. Nyt, puoli vuotta myöhemmin elämme Porissa entistäkin huonompien väestö- ja taloustietojen kanssa. Uusimpien tietojen mukaan runsaan kymmenen vuoden päästä meillä on noin 2 500 peruskoululaista vähemmän kuin nyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulemme tarvitsemaan 100 opettajaa ja luokkahuonetta vähemmän. Kaupungin ensi vuoden arvioitu alijäämä on muutamassa kuukaudessa tuplaantunut. Vielä kesällä tiedossa oli, että kaupungin talous olisi ”vain” 15 miljoonaa alijäämäinen. Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin arvio alijäämästä on vähintään 30 miljoonaa euroa. Huolimatta näistä päivitetyistä väestö- ja taloustiedoista Porissa ollaan edelleenkin sitä mieltä, että on täysin perustelua rakentaa Pohjois-Poriin 1000 oppilaan jättikoulu. Poikkeuksena on Kokoomus, joka ei alun alkaenkaan ole ajatusta kannattanut. Jättikouluratkaisu on väestö- ja taloustilanteen lisäksi ennen kaikkea pedagogisesti ja toiminnallisesti ongelmallinen toteuttaa. Tutkimuksista ilmenee, kuinka koulun koolla on vaikutusta oppimiseen ja koulussa viihtymiseen. Optimaalinen koulu koko on noin 200–500 oppilasta. Tätä pienemmissä ja suuremmissa kouluissa oppimistulosten on todettu heikkenevän. Koulun suuruus tuo haasteita myös koulun yhteisten toimintojen toteuttamiseen, oppilaiden kohtaamiseen sekä perheiden ja oppilaiden elämäntilanteiden tuntemiseen. Suunnitellussa jättikoulussa yhtenäiskoulun pedagoginen lisäarvo ei enää toteudu. Alun alkaen kouluverkkoselvitykseen lähdettiin, koska lasten ja nuorten määrän laskiessa on pakko miettiä tulevaisuuteen sopeutumista. Nyt uuden tiedon ollessa saatavilla on otettava järki käteen ja rakennettava maltilla. Rohkeutta on tunnustaa, että tilanteiden muuttuessa myös päätösten on joustettava. Nyt kaavaillun 1000 oppilaan jättikoulun arvioitu hintalappu on valtava, 23 miljoonaa, ja mikä murheellisinta arvio on vasta suuntaa antava. Läheltä löytyy esimerkkejä siitä kuinka arviot todellisuudessa voivat mennä metsään. Esimerkiksi Raumalle rakennetun vajaan 600 oppilaan alakoulun kustannukset kasvoivat 16 miljoonasta lopulta vajaaseen 20 miljoonaan euroon. Jättikoulun hintalappu on varmaankin lähempänä 30 miljoonaa, ja pedagoginen lisäarvo vähintään kyseenalainen. Kokoomuksen kanta on edelleenkin, että Pohjois-Poriin toteutetaan vastaava noin 600 oppilaan alakoulu kuin Vähäraumalle yhdistämällä alueen kaksi heikkokuntoista koulua. Suunnittelussa olisikin nyt viisasta lähteä liikkeelle kuulemalla ja osallistamalla myös Toejoen ja Ruosniemen koulujen henkilöstöä, oppilaita ja vanhempia unohtamatta. Mallintamalla Vähärauman kouluratkaisua säästettäisiin merkittävästi myös suunnittelukustannuksia, ja rakentamaankin päästäisiin todennäköisesti nopeammalla aikataululla. Kirjoittajat ovat Porin kaupunginvaltuutettuja (kok.)