Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kiina on asetettava korvausvastuuseen pandemiasta

Kolmessa kuukaudessa SARS-CoV-2 -koronavirus on pannut sekaisin melkein koko maailman arjen. Miljoonat ihmiset ovat saaneet COVID-19 -hengitystieinfektion ja yli 240 000 on jo menehtynyt siihen. Suurin osa ihmiskunnasta on joutunut liikkumisrajoitusten alle, jotka ovat vaihdelleet valtioiden rajojen sulkemisesta lähes täydellisiin ulkonaliikkumiskieltoihin. Pandemian aiheuttamat taloudelliset vahingot lasketaan tuhansissa miljardeissa euroissa. Tämän kaiken keskellä ihmeteltävän vähälle huomiolle on jäänyt Kiinan supervallan viranomaisten toiminta silloin, kun epidemia olisi ehkä ollut pysäytettävissä heti alkuvaiheessaan. Ensimmäiset havainnot uudenlaisesta koronaviruksesta saatiin Kiinan Hubein maakunnassa jo viime marraskuussa. Viruksen tarttuminen ihmisten välillä varmistui joulukuussa, jolloin kiinalaiset lääkärit ilmoittivat siitä Wuhanin miljoonakaupungin viranomaisille. Nämä kuitenkin pakottivat lääkärit vaikenemaan. Vasta 20.1. kiinalaisviranomaiset suostuivat myöntämään, että uusi virus tarttuu ihmisestä toiseen. Epidemian ollessa jo täydessä vauhdissa kiinalaista uutta vuotta juhlittiin näyttävästi 18.1. alkaen ilman minkäänlaisia kokoontumisrajoituksia. Wuhan asetettiin karanteeniin vasta 23.1. Siihen mennessä arviolta viisi miljoonaa ihmistä oli ehtinyt matkustaa kaupungin kautta muualle Kiinaan ja ulkomaille epidemian alkamisen jälkeen. Southamptonin yliopisto on laskenut, että mikäli Kiinassa olisi ryhdytty asianmukaisiin rajoitustoimiin edes yhtä viikkoa aiemmin, olisi tartuntojen määrä ollut 66 prosenttia toteutunutta pienempi. Jos toimiin olisi ryhdytty kolme viikkoa aiemmin eli tammikuun alussa, olisi tartuntojen määrä jäänyt 95 prosenttia pienemmäksi, jolloin koko pandemia olisi mahdollisesti voitu välttää. On päivänselvää, että Kiinan viranomaiset ovat vastoin parempaa tietoaan rikkoneet Genevessä 23.5.2005 hyväksytyn kansainvälisen terveyssäännöstön määräyksiä, jotka velvoittavat allekirjoittajamaat tiedottamaan viivyttelemättä yleistä vaaraa aiheuttavista terveysuhista ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin niiden pysäyttämiseksi. Kiinassa ei ole myöskään noudatettu virusten leviämisen kannalta välttämättömiä varotoimia villieläinten käsittelyssä. Mediatietojen mukaan koronapandemian alkulähteenä pidetyllä Wuhanin ruokatorilla pidettiin vieri vieressä eläinlajeja, jotka eivät elä luonnossa lähekkäin, kuten käärmeitä, jyrsijöitä, lepakkoja ja jopa apinoita. Kun jokin teollisuusyritys rikkoo turvallisuusmääräyksiä ja aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen, se asetetaan siitä korvausvastuuseen. Olisiko aika soveltaa samaa menettelyä myös Kiinan supervaltaan, joka omistaa maailman suurimmat valuuttavarannot? Vähintäänkin tulisi vaatia, että tapahtuneen jälkeen Kiina toimittaisi koronapotilaiden hoidossa tarvittavia sairaalavälineitä ilmaiseksi, eikä harjoittaisi niillä liiketoimintaa pandemian uhreiksi joutuneiden maiden kustannuksella. Yhdysvalloissa Kiinan korvausvastuusta on käyty keskustelua ainakin kongressissa. Myös Australia on vaatinut selvitystä asiasta. On merkillistä, että EU:lla ei näytä olevan juuri minkäänlaista mielenkiintoa koko aihetta kohtaan. Alexander Bruk Pori