Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Huumerattien määrä räjähti Satakunnassa yli kaksinkertaiseksi alkuvuoden aikana – Todellisuus lienee vielä tilastojakin synkempi, arvioi ylikomisario

Vaikka toukokuu on vasta aluillaan, on Satakunnassa ehtinyt jo sen aikana kärähtää useampi rattijuoppo. Tavalla tai toisella päihtyneitä kuljettajia on tarttunut poliisin haaviin kuluvana kuukautena ainakin Porissa, Harjavallassa, Huittisissa, Eurassa ja Raumalla. Rattijuopumusten määrä on noussut Satakunnassa alkuvuonna noin 15 prosentilla, mutta erityisesti niin sanotut huumeratit ovat olleet tänä aikana suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa. Tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana poliisin tietoon tulleita tapauksia on edellisen vuoden kevääseen verrattuna yli kaksinkertaisesti, huimat 114 prosenttia, enemmän. Pelkästään tämän kevään saldo hätyyttelee jo puolta viime vuoden huumerattien kokonaismäärästä. Vuonna 2019 huumeratteja päätyi alkuvuoden aikana poliisin haaviin 43, kun tänä keväänä luku on jo 92. Kaikkiaan viime vuonna huumeratteja jäi kiinni 199. Huumerattien määrän kasvaminen on seurausta laajemmasta huumausainerikollisuuden kasvusta, joka on jatkunut Suomessa 1990-luvun alusta asti. Huumeiden käytön yleistyminen näkyy väistämättä myös liikenteessä. Satakunnassa kolme kuntaa erottuvat tilastoissa huumerattien määrässä: Porin lisäksi ongelma vaivaa etenkin Raumalla ja Ulvilassa. Ylikomisario Juha Joutsenlahti Lounais-Suomen poliisilaitokselta pitää todennäköisenä, että Porin, Rauman ja Ulvilan erottuminen tilastoissa selittyy alueiden tehokkaammalla valvonnalla. Rattijuopumukset ja huumausainerikokset ovat pitkälti piilorikollisuutta, joka tulee monesti poliisin tietoon vain aktiivisen valvonnan avulla. – Näillä alueilla poliisipartioita on tiheämmin kuin niin sanotuissa maakunnissa. Tilastollisesti näyttääkin, että näillä alueilla on enemmän rattijuoppoja, vaikka kyse on ennemmin suuremmasta kiinnijäämisriskistä, hän selittää. –  Maakuntien tilastoissa näkyy nopeasti, kun kenttäpartiot tekevät aktiivista kuljettajien ajokuntovalvontaa. Tilastollista nousua esiintyy juuri siis niillä alueilla, joissa poliisi tekee enemmän omatoimista ja tehokasta valvontaa. Huumerattien noususta huolimatta ”perinteiset” alkoholista juopuneet kuskit ovat edelleen tilastojen valossa hieman yleisempiä. Esimerkiksi Satakunnassa tänä keväänä kiinni jääneistä 220 rattijuoposta vähän yli puolet kärähti nimenomaan alkoholista. Reilu 40 prosenttia oli huumeratteja ja loput päihteiden sekakäyttäjiä. Vaikka rattijuopumusten määrä yleisesti on maakunnassa noussut, törkeiden tapausten määrässä on pientä laskua. Porissa tilanne on toisin: törkeitä rattijuopumuksia oli alkuvuonna 38 ja nousua edellisestä keväästä 52 prosenttia. Suoraa selitystä tähän on Joutsenlahden mukaan vaikea antaa pelkkien lukujen valossa. Kun on tällainen niin sanottu "putki" päällä, niin sama ihminen saattaa jäädä kiinni ja syyllistyä ajo-oikeudetta ajoon ja törkeisiin rattijuopumuksiin useita eri kertoja. Koska törkeän rattijuopumuksen raja on kovempi, voisi syy mahdollisesti löytyä suuremmasta alkoholin kulutuksesta alkuvuoden aikana. Kyse voi kuitenkin olla myös täysin sattumasta. Joutsenlahden mukaan tarkemman selityksen saamiseksi tulisi katsoa tapausten sisälle: onko kyseessä samoja tekijöitä ja millaisissa olosuhteissa käry on käynyt? – Kun on tällainen niin sanottu "putki" päällä, niin sama ihminen saattaa jäädä kiinni ja syyllistyä ajo-oikeudetta ajoon ja törkeisiin rattijuopumuksiin useita eri kertoja, hän toteaa. Joutsenlahti uskoo, että huumerattien osalta todellisuus on tilastoja synkempi: heitä on todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin viralliset luvut kertovat. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että alkoholiin liittyvällä valvonnalla on pitkä perinne, minkä vuoksi se on suurimmalle osalle poliiseista tutumpaa. ”Viinaratin” syyllistymän rikoksen tunnusmerkistö on selkeämpi ja alkometrit ovat huumepikatestejä helpommin käytettävissä. Testit ovat huomattavasti kalliimpia ja niiden tuloksen valmistuminen paikan päällä vie aikaa. Siksi Joutsenlahden mukaan huumerattien massaratsioita on hankalampi toteuttaa. Tilastoja voi Joutsenlahden mukaan vääristää myös se, että toisinaan rattijuoppo on testattu ainoastaan joko alkoholin tai huumeiden varalta, eikä ensitietoja ole enää päivitetty tarkempien verikokeiden jälkeen. – Huumepikatestejä käytetään yleensä vain niin sanotuissa varmoissa tapauksissa, kun taas alkometripuhallus otetaan lähes aina liikennepysäytyksen yhteydessä, hän tiivistää. Kuolemaan johtaneita päihdeonnettomuuksia tutkittiin vähemmän Satakunnan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutki vuosina 2014– 2018 maakunnassa kaikkiaan 55 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan näistä 15 oli sellaisia, joissa ajoneuvon kuljettaja oli ollut jonkin päihteen –  alkoholin, huumeiden, ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden tai niiden yhdistelmän –  vaikutuksen alaisena. Heistä valtaosan, 13, verestä löytyi kuitenkin vähintään alkoholia. Edellisenä viisivuotiskautena kuolemaan johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia tutkittiin Satakunnassa 66, joista 22 tapauksessa kuljettaja oli ollut päihtynyt. OTI:n tuoreen valtakunnallisen päihderaportin mukaan ”viinarattien” ja huumerattien välillä on selkeitä eroja. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaneiden onnettomuudet tapahtuivat useammin viikonloppuna ja yöaikaan, kun taas huumepäissään ajaneiden onnettomuudet jakaantuivat tasaisemmin pitkin viikkoa, eivätkä painottuneet tiettyyn kellonaikaan. Ylikomisario Joutsenlahden mukaan ilmiötä voi selittää se, että siinä missä alkoholin nauttiminen voi keskittyä juuri vapaa-ajalle, huumeidenkäytöstä tulee helpommin vakiintunut osa ihmisen jokapäiväistä arkea. Myös päihteiden vaihtelevat hajoamisajat elimistössä voivat vaikuttaa asiaan: esimerkiksi kannabiksen hajoaminen voi kestää useita päiviä tai jopa kuukausia. Yli kolmanneksella kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista alkoholirattijuopoista oli OTI:n raportin mukaan taustallaan myös aikaisempia rattijuopumustuomioita. Joutsenlahti arvelee, että juuri alkoholirattijuopot saattavat narahtaa toistuvammin, koska he liikkuvat useammin omalla autollaan, josta voi jo olla aiempia merkintöjä poliisin järjestelmässä. – Kokemukseni perusteella huumeratin auto voi vaihdella useammin. Oman sijasta se voi olla vaikkapa jonkun tuttavan auto.