Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Pienituloinen säästöekspertti testasi 10 suosituinta säästöneuvoa – kertoo nyt mikä toimii

Erilaiset säästökeinot ovat tulleet tutuiksi eläessäni yksinyrittäjän arkea. Elämä freelance-toimittajana on vapaata, mutta kääntöpuolena tulot jäävät pieniksi. Onneksi olen innostunut numeroista ja oman talouden hallinnasta – jos saan vaikka veronpalautusta, olen aivan liekeissä! Rahaa säästääkseni olen esimerkiksi asunut aikuisiällä kimppakämpässä ja ollut lähes vuoden vaatteidenostolakossa. Kun olen halunnut käydä jonkin koulutuksen, olen rustannut apurahahakemuksia. Otin nyt käsittelyyni yleisimmät säästöneuvot ja annan mielipiteeni siitä, onko luvassa todellista säästöä. 1. Sienestys ja marjastus Metsiin mätänee tuhansia kiloja terveellisiä luonnon antimia joka vuosi, kuuluu vanha virsi. Riippuu kuitenkin suuresti asuinpaikasta, miten käyttökelpoinen tämä säästövinkki on. Jos asuu maalla ja metsä alkaa takapihalta, sieneen ja marjaan on helppo mennä. Kaupunkilaisella jo matkanteko sopivan metsän äärelle voi vaatia hankalaa matkantekoa julkisilla tai bensan polttamista autoillen. Kävin syksyllä sienestämässä Nuuksion kansallispuistossa. Matkasin sinne kotoani toiselta puolelta Espoota ensin junalla, sitten bussilla. Saaliiksi sain suppilovahveroita pienen kassillisen, joka riittää kahteen ruokaan. Aikaa matkoihin, sienestämiseen ja sienten käsittelyyn kului yli puoli päivää. Matkat maksoivat vajaan kympin. Otin reissun enemmän ulkoilun kannalta. Oletettu säästö: 20 € Vuoden sieni- ja marjavarastoon vaadittavat 10 poimintaretkeä = 600 € (matkakulut 100 € + tuntipalkka 10 €/h * 60 h ) vs. pussi puolukoita ja litra kantarelleja viikossa kaupasta = yht. 720 € 2. Kuntosalijäsenyyden irtisanominen Yksi parhaita säästövinkkejä! Kuntosalien kuukausijäsenyydet maksavat paljon ja niihin pitää sitoutua pitkäksi aikaa. Ihmiset innostuvat hetkellisesti kuntoilusta ja hankkivat jäsenyyden, mutta lopettavat salilla käymisen alkuinnostuksen lopahdettua. Paha vaan, jäsenmaksu juoksee yhä. Ja huono omatunto kasvaa. Jos oikeasti käy säännöllisesti kuntosalilla, kannattaa ottaa selvää oman kunnan tai kaupungin ylläpitämistä kuntosaleista. Ne ovat edullisempia ja niissä pääsee käymään joustavammilla ehdoilla, usein mahdollista on ostaa esimerkiksi 10 kerran kortti. Oletettu säästö : 420 €/v Kaupallisen kuntosalin kuukausijäsenyys 50 €/kk vs. kaupungin ylläpitämä kuntosali 15 €/kk 3. Vanhempien tai ystävien luona syöminen ”Kutsu itsesi kylään tuttavien luokse”, kuuluu yksi yleisistä säästövinkeistä. Normaalit sosiaaliset käyttäytymissäännöt omaksunut ihminen kuitenkin ymmärtää, että toisten luona syömässä käymisestä jää kiitollisuudenvelkaan. Ihmissuhteisiin kuuluu vastavuoroisuus. Ilmainen lounas tuttavan luona tarkoittaa, että hän odottaa sinun luonasi ”ilmaista lounasta” jonakin päivänä. Omien vanhempien kanssa puntit tasataan ehkä vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua, mutta jonakin päivänä huolehtijan roolit kääntyvät toisin päin. Oletettu säästö: +-0 4. Suoratoistopalvelujen irtisanominen Kannatan! Sillä käsi sydämellä: oletko koskaan penkonut läpi koko Yle Areenan, katsonut ja kuunnellut kaiken kiinnostavan sisällön ja vielä jäänyt kaipaamaan lisää? Minulla ei ole koskaan ollut Netflixin tai muun suoratoistopalvelun tai maksukanavan tilausta, mutta aina Yle Areenasta on löytynyt riittävästi hyviä sarjoja ja muita ohjelmia. Eikä Yle Areenakaan tosiasiassa ole ilmainen. Keski- ja suurituloiset maksavat tänä vuonna Yle-veroa 163 euroa eli 13,58 euroa kuukaudessa. Pienituloisimmat eivät maksa lainkaan Yle-veroa. Olisiko aika ottaa käyttöön tämä ”kuukausitilaus”? Ihmiset helposti unohtavat ne hyvät asiat, jotka heillä jo on. Oletettu säästö: 144 €/v Netflix Tupla -sopimus 11,99 €/kk 5. Muovikassien korvaaminen kestokasseilla kauppareissuilla Ekologista – toki. Vähemmän muovijätettä – hienoa. Säästövaikutus? Pisara meressä. Oletetaan että kotitalous ostaa viisi 20 senttiä maksavaa muovikassia viikossa. Vuodessa muovikasseihin kuluu 52 euroa. Suhteessa se on mitätön osuus suomalaisten kotitalouksien keskimääräisistä kulutusmenoista, jotka ovat Tilastokeskuksen mukaan 37 551 euroa vuodessa. Muovikassit muodostavat yhden promillen kaikista vuosikuluista. Itsekin kyllä käytän yleensä kestokasseja kauppareissuilla, mutta jos joskus kestokassia ei ole mukana, en ota siitä sen suurempaa stressiä. Oletettu säästö: 52 €/v Kestokassi saatu mainoslahjana. 6. Omien eväiden syönti töissä Omien eväiden syönti töissä on usein mainittu säästövinkki. On totta, että vaikka työnantaja tukisi ruokailua esimerkiksi lounassetelein, se voi olla edelleen melko hintavaa. Keskustelin tästä säästövinkistä siskoni kanssa, jolla on ravitsemustieteilijän koulutus. Hän muistutti, että suomalaisissa lounasruokaloissa ruoan terveellisyys on huomioitu erittäin hyvin: tarjolla on salaattipöytä, ruuat ovat vähäsuolaisia ja juomaksi voi ottaa rasvatonta maitoa. Elämä ei olekaan pelkkää rahan säästöä –ja itse asiassa terveydessä säästäminen voi käydä erittäin kalliiksi. Oletettu säästö: 120 €/v Työpäivisin mikroateria, maito ja pulla 100 €/kk + kolesterolilääke 30 €/kk vs. Lounassetelit 120 €/kk 7. Noutokahvin ostamatta jättäminen Säästövinkkien klassikko! Noutokahvin ostamista pidetään turhana luksuksena, jonka voi hyvin jättää pois. Sinänsä tässä on se itu, että mitä useammin joku asia toistuu, sitä enemmän se kertautuu ja sitä suurempi taloudellinen vaikutus sillä on. Kuitenkin jos noutokahvi on se oma pieni luksus, joka nostaa arjen yläpuolelle, niin pidä tapa hyvällä omallatunnolla. Tosin täytyy tunnustaa, että minusta kahvin ryystäminen pahvimukista bussipysäkillä hytisten ei kuulosta kovinkaan hohdokkaalta. Itse juon kahvini kaikessa rauhassa kotona aamiaisen kanssa. Oletettu säästö: 640 €/v Noutokahvit kaikkina vuoden työpäivinä 660 €/v vs. itse tehty kahvi kotona 20 €/v 8. Tavaroiden ostaminen käytettynä Hyvä perussääntö, joka auttaa yleensä säästämään rutkasti rahaa. Kirppistelyä pitää kuitenkin toteuttaa joustavasti. Nimittäin jos tarvitsee jotakin tiettyä nopeasti, sitä ei välttämättä juuri sillä hetkellä löydä. Onkin parempi omaksua käytetyn tavaran hankkiminen elämäntavaksi. Silloin tällöin kun on aikaa poiketa kirppikselle, voi käydä penkomassa, jos sieltä löytyisi jotakin, jota tulee tarvitsemaan lähikuukausien aikana. Oletettu säästö: Kymmeniä tai satoja euroja vuodessa 9. Autosta luopuminen Nyt ollaan asian ytimessä. Liikenne on suomalaisten toiseksi suurin kuluerä, vain asuminen haukkaa sitä enemmän. Rahaa säästäessä kannattaa suhteuttaa asioita ja suunnata katse niihin isoimpiin rahareikiin, joilla todella on vaikutusta. Autoilussa eivät maksa pelkästään itse auto ja polttoaine, vaan myös muun muassa vakuutukset, vuosihuollot, kuluvat osat, kesä- ja talvirenkaat ja ajoneuvovero. Kaikkia kuluja ei helposti muisteta. Ymmärrän, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa monelle auto on välttämätön. Töissäkin sitä saatetaan tarvita. Mutta jos olet kaupunkilainen, laske tarkkaan yhteen kaikki autoilun kulut ja vertaa, paljonko samalla rahalla saisit käyttää julkista liikennettä ja vaikka ajella taksillakin tai vuokrata auton joskus. Oletettu säästö: 1 650 €/v Oman auton vuosikustannukset 3 000 €/v, ks. Autoliiton laskelmat vs. joukkoliikenteen kuukausilippu + 1 taksimatka kuukaudessa + 4 autonvuokrauspäivää vuodessa 1350 €/v 10. Lomamatkoista luopuminen Kotona lomailu on keino säästää rahaa. Mietitäänpä kuitenkin hetki, mitä menetetään, jos ihmiset eivät koskaan käy ulkomailla: Kielitaito ei kartu. Maailma ei avarru eikä ymmärrys muita kulttuureja kohtaan lisäänny. Kaikkea ei voi mitata rahassa! Toki myös omasta arjesta irtaantuminen on helpompaa täysin uudessa ympäristössä. Lomamatkat vaikuttavat siis myös hyvinvointiin. Oletettu säästö: Mahdoton laskea rahassa Veera Saloheimo on kirjoittanut e-kirjan Sentinvenyttäjän ideapankki – 365 säästövinkkiä arjen talouteen.