Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

LM-kysely: Alle puolet työvoimatoimistoista pystyy hoitamaan työttömien haastattelut määräajassa – Haastattelut auttaneet silti työllistämisessä

Vain alle puolet työvoimatoimistoista pystyy tekemään määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden määräajassa. Tämä käy ilmi Lännen Median tekemästä kyselystä, joka lähti maan viidentoista TE-toimiston johtajalle. Kyselyyn vastasi kolmetoista johtajaa, joten vastausprosentti on 81. Kyselyyn vastanneista johtajista yli 80 prosenttia katsoo, että kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut ovat edistäneet ja tehostaneet asiakkaiden työllistymistä. Kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut ovat olleet voimassa vuodesta 2017 lähtien. Ne tehdään kaikille asiakkaille, riippumatta hänen työtilanteestaan. – Määräaikaishaastatteluja on mahdotonta toteuttaa sataprosenttisesti, koska osaa asiakkaista ei millään onnistuta tavoittamaan, Pirkanmaan TE-toimiston johtajan Riku Immonen sanoo. – Aina ei ehkä ole tarpeenkaan suorittaa haastattelua kolmen kuukauden välein, mutta henkilökohtainen yhteydenotto on tärkeää ja tuloksellista. Henkilökohtainen palvelu vaatii henkilöstöresursseja ja palveluvaihtoehtoja. Molemmista voi olla puutetta, joten emme ole täysin pystyneet toteuttamaan kolmen kuukauden tavoitetta, Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson sanoo. Haastattelut elämäntilanteen ja tarpeen mukaan Kyselyyn vastanneiden johtajien mukaan haastatteluiden väli pitäisi määritellä asiakkaan tarpeen ja elämäntilanteen mukaan. Eräs vastaajista katsoi, että osalle asiakkaista riittäisi se, että haastattelut tehtäisiin esimerkiksi kuuden kuukauden välein. – Haastatteluvälin pituus pitäisi harkita asiakkaan palvelutarpeen mukaan, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki sanoo. Mäen mukaan kategorinen kolmen kuukauden määräaika on hankala senkin vuoksi, että asiakkaiden tilanteet vaihtelevat. – Esimerkiksi meillä on kaikkiaan 42 500 asiakasta, ja heistä työttömiä on noin 20 000. Määräaikaishaastattelut koskevat kuitenkin kaikkia asiakkaitamme, eivät vain työttömiä, Mäki sanoo. Henkilökohtaisuus tuo tulosta Työttömien tihennetyt määräaikaishaastattelut ovat TE-toimistojen johtajien mukaan kuitenkin tehokas keino edistää työllistymistä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista johtajista katsoivat, että määräaikaishaastattelut ovat tehokas keino työllistymisen parantamisessa. Ainostaan kaksi heistä oli vastakkaista mieltä. – Nuorten ja tiettyjen kohderyhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, kohdalla haastatteluja voi olla tiheämminkin. Nyt on päästy yksiköllisempään ja räätälöityyn otteeseen, jota myös asiakkaat arvostavat, Hämeen TE-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki sanoo. – Määräaikaishaasteluihin liittyvillä asiakaskontaktoinneilla aktivoidaan, motivoidaan ja laajennetaan asiakkaan näkökulmia työllistymis- tai koulutusmahdollisuuksista. Samalla sovitaan jatkotoimista, Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari kirjoittaa. Asiakaspalaute on ollut hyvää Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa asiantuntijana työskentelevä Anne Lehikoinen on tehnyt määräaikaishaastatteluita noin kahden vuoden ajan. Hän kertoo, että haastattelun aikana asiakkaan tilanne käydään kattavasti läpi. – Kartoitamme laajasti, millaista apua asiakas tarvitsee. Pystymme samalla päivittämään työllistymissuunnitelman ja tarvittaessa voin antaa apua CV:n tai työpaikkahakemuksen tekemisessä, Lehikoinen kertoo. Kun tihennetyt määräaikaishaastattelut otettiin käyttöön, niistä puhuttiin muun muassa "pakkohaastatteluina". Puhelimeen oli vastattava, kun työvoimatoimistosta soitettiin. Lehikoinen itse naurahtaa termille, ja sanoo ettei hän ole sellaista asiakkaiden suusta kuullut. – Asiakkailta on tullut pääasiassa hyvää palautetta ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Negatiivista palautetta kuulee harvoin, hän sanoo. Lehikoinen tietää, että määräaikaishaastattelut ovat auttaneet moni asiakkaita löytämään uuden työpaikan itselleen. Valtioneuvosto julkaisi kuluvan vuoden maaliskuussa arviointiraportin määräaikaishaastattelujen tuloksista. Raportin mukaan haastattelujen suorat työllisyysvaikutukset ovat olleet vähäisiä, ja ne syntyvät pääosin tehokkaamman palveluun ohjautumisen kautta. Tämä näkyy konkreettisesti myös Lehikoisen arkityössä. – Haastattelun aikana pyrimme tarjoamaan tarkoituksenmukaista palvelua, kuten työkokeilua, työnhakuvalmennusta tai työvoimakoulutusta, hän sanoo. Määräaikaishaastatteluja on syytä jatkaa TE-toimistojen johtajista 11 (85 prosenttia) kannattaa määräaikahaastattelujen jatkamista myös tulevaisuudessa. Ainoastaan kaksi vastaajaa katsoo, ettei nykyistä haastattelukäytäntöä tarvita tulevaisuudessa. Määräaikaishaastatteluiden jatkamista perustellaan muun muassa sillä, että henkilökohtainen tapaaminen tai puhelinkeskustelu on hyvä keino motivoida ja laajentaa asiakkaan näkökulmia siihen, miten omaa työllisyystilannetta voi kohentaa. Tihennettyjen haastatteluiden toteuttaminen vaatii kuitenkin työvoimaa myös jatkossa. – Me saimme erillisrahoituksen turvin palkattua 17 määräaikaista työntekijää, jotka tekevät näitä haastatteluja. Kovasti on luvattu, että resurssit varmistetaan myös tulevaisuudessa. Nyt odotamme uuden hallituksen linjausta, Maire Mäki sanoo. Määräaikaishaastattelut eivät kuulu aktiivimalliin, jonka nykyinen hallitus on aikonut perua. Lännen Media kysyi TE-toimistojen johtajilta, ovatko määräaikaishaastattelut tehokas keino parantaa työllisyyttä. Vastaajista 85 prosenttia vastasi kyllä. Vain kuusi toimistoa (46 prosenttia) pystyy tekemään määräaikaishaastattelut määräajassa. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei määräaikatavoite toteudu. Vastanneista 85 prosenttia kannattaa sitä, että määräaikaishaastatteluja jatketaan myös tulevaisuudessa. Johtajat toivoivat kuitenkin lisää resursseja ja määräaikaan liittyvää harkintaa asiakkaiden oman työtilanteen mukaan. Kysely lähetettiin elokuun toisella viikolla kaikille viidelletoista TE-toimiston johtajalle. Kyselyyn vastasi 13 johtajaa 15:sta. Vastausprosentti oli 81.