Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Porin Puuvillan EU-tilaisuudessa kävi järjestäjiä sääliksi

Suomessa on koko lailla tasan kuukauden päästä seuraavat vaalit, kun europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Lähestyvistä vaaleista ei ole vielä minkäänlaista merkkiä. Porin katujen vaalitelineissä lähestyvistä vaaleista muistuttaa vain Paavo Väyrysen tähtiliikkeen juliste. Väyrysenkin juliste tosin oli telineissä jo eduskuntavaalien aikaan, vaikka ei meidän vaalipiirissä ehdolla ollutkaan. Jotain on sentään yritetty. Eurooppalainen Suomi järjesti kuun alussa Porin Puuvillassa Vaadi faktat -tilaisuuden. Järjestäjiä kävi sääliksi, kun varsin nimekkäiden panelistien kuten Ville Niinistön (vihr.) ja Antton Rönnholmin (sd.), näkemykset Euroopan parlamentin toiminnasta jäivät täysin kauppakeskushölinän ja eduskuntavaalien alle. Vaalien hidas lähtö ei sinänsä ole yllätys. Vuoden 2014 eurovaaleissa Satakunnan vaalipiirin äänestysprosentti oli 34,2. Väistyvät europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) totesivat Ylen haastattelussa 17. huhtikuuta , kuinka Euroopan unionilla on suuri tavoite hukassa. Vuodesta 2004 meppinä toiminut Jäätteenmäki muisteli, kuinka aikoinaan Brysselissä etsittiin ratkaisuja, ymmärrettiin toisia ja toivotettiin toiset tervetulleiksi. Nyt vain kyräillään ja syytellään, mikä on surullista, sillä Jäätteenmäen mukaan innostuneessa ilmapiirissä tulee parempia ratkaisujakin. Tilanne on hankala, sillä edessä on ongelmia, jotka vaativat laajaa, globaalia ja tulevaisuuteen tähtäävää yhteistyötä. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos tai muuttoaalto, jonka maailman väestönräjähdys väistämättä joskus vielä aiheuttaa. Vaikka kevään eurovaaleja leimaa syvä pessimismi, on EU saanut myös työntöapua varsin yllättävältä suunnalta. Ison-Britannian brexit-sekoilu on osoittanut ainakin sen, kuinka hankalaa EU:n ulkopuolella oleminen on, kun brititkään eivät tunnu pääsevän päätökseen, jonka takana seisoisi yli puolet parlamentaarikoista. Brexit-äänestyksessä oli myös toinen oppi: Brexitin keskeiset propaganda-arkkitehdit ovat kadonneet paikalta, kun asioita pitäisi laittaa järjestykseen. Vaikka Euroopan parlamentin toiminta tuntuu Suomesta katsottuna etäiseltä, on halussa parantaa asioita järjestelmän sisällä yhteistyönä oma arvonsa.