Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Sveitsin testilento-ongelma herättää kysymyksen, kuinka valmiiksi Saab ehtii saada Gripen-hävittäjän Suomea varten

Saabin Gripen E -lentokone on yksi maailman uudenaikaisimmista hävittäjistä ja ehdokkaana Hornetin seuraajaksi Suomessa. Ruotsalaisen Gripenin valinnan puolesta puhuu moni seikka. Hävittäjä on suunniteltu pohjoisiin olosuhteisiin, ja se on ainakin mainospuheiden mukaan suunniteltu varusmiesmekaanikkojen huollettavaksi nopealla maassakäyntiajalla maantietukikohdissa. Polttoaineen kulutus on hävittäjäehdokkaista pienin, kiitotievaatimus vain 800 metriä. Saab tarjoaa laajaa hävittäjävalmistusta Suomessa sekä kaksi GlobalEye-tutkalentokonetta kaupan päälle. Tutkakone parantaisi koko ilmavoimien havainnointi- ja taistelukykyä. Kauppa olisi siis teollisessa ja taloudellisessa mielessä erittäin kannattava, vaikka aivan yksityiskohtaista tietoa hinnoista ei julkisuuteen heru. Gripen E ei ennakkoarvioiden mukaan häviä suorituskyvyssä yhdellekään niin sanotulle neljännen sukupolven suihkuhävittäjälle, joihin kuuluvat venäläishävittäjät ja Suomeenkin ehdolla olevat Eurofighter, Rafale ja Super Hornet. Amerikkalainen F-35 lasketaan kehittyneiden häiveominaisuuksiensa ansiosta viidenteen sukupolveen, ja se on ainakin sotaharjoitusten simulaatioissa pudotellut taivaalta neljännen sukupolven koneet. Ongelmana aikataulu Suomelle olisi tarjolla 52 yksipaikkaista Gripen E -hävittäjää ja 12 kaksipaikkaista F-mallia. Gripen korvaa häiveominaisuuksien puutteita muun muassa F-mallin elektronisella sodankäynnillä. Ongelmat tulevat siinä, että vasta kolme Gripen E -hävittäjää on lentänyt ilmassa. Näistä ensimmäiset olivat koelentohävittäjiä testausta varten. Yhtään F-mallia ei ole edes rakennettu. Sveitsi vaati kaikki ehdolla olevat hävittäjät koelentoihin. Ehdokkaat ovat samat kuin Suomessa. Saab ei pystynyt tässä vaiheessa toimittamaan Gripeniä testeihin, joten se putosi Sveitsin hävittäjäkisasta. Putoaminen Sveitsissä oli kova paikka, varsinkin kun Gripen valittiin jo kertaalleen maan uudeksi hävittäjäksi, mutta kansanäänestys hylkäsi kaupan. Suomi ei ole yhtä tiukka testausvaatimuksissaan kuin Sveitsi. Lentokoneiden ominaisuudet voidaan todeta muutenkin kuin lentämällä. Esimerkiksi yksipaikkaisen F-35:n puikkoihin ja taivaalle suomalaiset koelentäjät eivät välttämättä pääse ennen valintaa. Gripenin ei pidä olla valmis 2021, vaan sen pitäisi toimia 2025, kun Suomi ottaa uutta hävittäjää käyttöön. Tästä tullaan kuitenkin testausongelmaan. Jos koneet eivät ole valmiita, miten hyvin ominaisuudet saadaan selville? Suomen täytyisi luottaa valmistajan lupauksiin. Kaikki muut Suomen hävittäjäkilpailijat kuin Gripen ovat jo lentäneet sodassa, joten niiden kyvyistä löytyy raskaamman luokan todisteita. Tärkein kysymys on, miten Saab takaa hävittäjän päivitykset 2060-luvulle. Jos käyttäjiä on vähän Sveitsinkin luovuttua, kuinka paljon Suomi joutuisi maksamaan tuotekehityksestä? Halpa nyt ei ole välttämättä halpa aina. Rajatussa käyttäjäryhmässä joitakin etuja Vaikka Gripen ei todennäköisesti juuri esiinny taistelukentillä, se ei suoraan tee hävittäjästä huonompaa. Gripenissä Suomi saisi hävittäjän, josta myöskään Venäjällä tai muilla suurvalloilla ei olisi kattavaa tietoa. Suomi saisi valmistuksen ja tuotekehityksen kautta kaiken hävittäjään liittyvän tiedon itselleen, toisin kuin F-35:n tapauksessa. Valinnassa on myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Ruotsi on Suomen naapuri joka tapauksessa, ja Gripenin valinta syventäisi puolustusyhteistyötä. Toisaalta puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa jatkuisi vahvana amerikkalaishävittäjän valinnalla.