Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Yksipuolinen ilmastokeskustelu alkaa muistuttaa jo taistolaisvuosien mielipideterroria – se oli kunniatonta aikaa, joka pitäisi perata läpikotaisin

Ilmastokeskustelun yksipuolisuus, päälle hyökyvä ilmapiiri, jossa ei eriäviä mielipiteitä sallita, on nyt tätä aikaa. Monelle varttuneelle kansalaiselle se tuo mieleen 1970-luvun repivät taistolaisvuodet, jolloin sallittiin vain yksi totuus. Se tuli itärajan takaa. Suomi on tehnyt tiliä menneisyytensä kanssa muun muassa avaamalla kansalaissodan tapahtumia ja selvittämällä niiden syitä ja seurauksia. Sen sijaan suomettumisen ja taistolaisuuden ajasta on häveliäästi vaiettu. Edelleen on selvittämättä, mikä sai kokonaisen kansakunnan rähmälleen Neuvostoliiton edessä. Kuinka oli mahdollista, että vapaaseen maahan saattoi syntyä sellainen mielipideterrori, jonka ahdistavia muistoja monet yhä kantavat. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) vähemmistösiipeä johtaneen Taisto Sinisalon mukaan nimetty radikaali liike oli erittäin vaikutusvaltainen opiskelijapiireissä ja kulttuurielämässä. Kiihkomielinen usko Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmän ylivoimaisuuteen sivuutti täysin sen tosiasian, että kommunistisen puolueen (NKP) raaka yksinvalta oli täyttä totalitarismia, jossa ihmisoikeuksia poljettiin armotta. Suvaitsemattomuuden ilmapiiri oli niin vahva, että harva uskalsi avata suunsa. "Taantumuksellisuudesta" tai "neuvostovastaisuudesta" oli sen ajan Suomessa vaikea päästä irti, jos oli kerran tullut näin leimatuksi. Niin kovaa oli vastakkainasettelu. Enemmistö suomalaisista tuskin ajattelee ilmastonmuutoksesta yhtä jyrkästi kuin he, jotka ovat nyt eniten äänessä. Aivan samanlainen oli tilanne synkkinä taistolaisvuosina. Suu vaahdossa sosialistisesta Suomesta puhuneiden ääni sai punaisen Yleisradion myötävaikutuksella julkisuudessa paljon enemmän tilaa kuin liikkeen todellinen painoarvo oli. Medialla ja erityisesti sosiaalisella medialla on osuutensa myös nykyisessä keskusteluilmapiirissä. Entiset taistolaiset eivät näitä aikoja mielellään muistele julkisuudessa. Kansakunnan täytyy kuitenkin pystyä tekemään tilit selväksi myös kunniattoman menneisyytensä kanssa, jotta mitään sellaista ei enää koskaan tapahtuisi.