Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Suurin ja vähätellyin jääkiekko – katso kattava tilasto suomalaissarjojen ja -seurojen yleisömääristä

Jääkiekon pääsarjan viime kauden yleisökeskiarvo 4 232 oli huonoin sitten kauden 1984–1985. Jokasyksyiseen tapaan myös tänä vuonna on nostettu esiin Liigan yksittäisten otteluiden kehnoja yleisömääriä. Silmätikuksi on päässyt konttaava TPS, jonka lähes 12 000 katsojaa vetävässä Turkuhallissa on ollut pahimmillaan vain 3 277 katsojaa. Koko Liigan pohjanoteeraus nähtiin Vaasassa. Kun hallitseva mestari HPK saapui sarjajumbon vieraaksi, Kuparisaaressa oli 2 266 katsojaa. Ei Porissakaan ole hurraamista ollut. Viime viikolla perjantaipelin yleisömäärä jäi alle 4 000:n, eikä edes legendaarisessa maineessa olevat lauantailöylyt HIFK:ta vastaan vetäneet kuin 4 437 katsojaa. Luvut ovat huonoja ja niissä on ilmaa, koska liigaseurat laskevat mukaan myös kausikortit, eivätkä vain oikeasti paikalla olleita. Esimerkiksi Ässien katastrofaalisen viime kauden huonoin virallinen yleisömäärä oli 3 415 katsojaa. Huonoimmillaan paikalla oli alle 2 000 katsojaa. Milloin Veikkausliiga ohittaa Liigan yleisömäärissä, kysellään usein ainakin sosiaalisessa mediassa. Kyselyt ovat saaneet pontta Huuhkajien menestyksestä ja tulevasta arvokisapaikasta. Maajoukkuemenestys ei ole silti missään lajissa juurikaan heijastunut kansallisiin sarjoihin. Ennen kuin miettii vastausta sen pidempään, kannattaa painaa jarru pohjaan. Liigan yleisömääräkeskustelua leimaa ainainen negatiivisuus ja vähättely. Esiin nousevat juuri tämän jutun alun kaltaiset asiat. Kuten vieressä olevat Asko Huukin kokoamat yleisömäärätilastot osoittavat, jääkiekko on kiinnostavuudeltaan yhä täysin omissa lukemissaan. Liigan minilukemat ovat edelleen kelpo yleisömäärä Veikkausliigassa ja huippumäärä kaikissa muissa sarjoissa. Vaikka Liigassa keskiarvo oli pienin 34 vuoteen ja Veikkausliigassa suurin 11 vuoteen, ero kiekon hyväksi oli silti selvä. Kuopion Palloseura pelasi Veikkausliigassa vahvan kauden ja voitti mestaruuden 43 vuoden tauon jälkeen. KuPS:n yleisökeskiarvo 2 814 oli pienempi kuin yhdelläkään kiekkoliigan seuralla. Parhaimmillaan kiekkoliigan kausittainen yleisökeskiarvo on ollut yli 5 000:n. Pudotus on siis selvä, mutta suurin syy on ollut Jokerien ja ison Hartwall-areenan poistuminen KHL:ään. Mukaan tulleista varsinkin Sportilla ja Jukureilla on ollut vaikeuksia saada pienissä halleissaan yleisömääriä liigatasolle. Lähivuosina nähtäneen käänne kasvuun, koska Tampereelle nousee uusi areena. Vireillä on myös muita uusia areenoita ja vanhojen saneerauksia. Liigan tilanne on siis parempi kuin mielikuvat, ainakin jos vertaa muihin sarjoihin. Huolta ja työtä kiekkokatsomoiden täyttäminen toki vaatii, mutta se huoli on urheilun yhteinen. Vapaa-ajan tarjonta kasvaa ja monipuolistuu, oman kylän joukkue ei ole automaattisesti kiinnostava yhteinen juttu. Yhdenkään lajin katsomoissa ei näy liikaa nuoria kasvoja. Huuki muistuttaa, että muun muassa erilaiset sarjajärjestelmät tekevät täysin yhdenveroisten yleisölistausten tekemisestä mahdotonta. Eroa on myös seurojen tavoissa laskea yleisömäärät. Siinä missä Ässät laskee kausikortit joka peliin, Pesäkarhut laskee vain paikalla olevat katsojat. Eroa voi olla jopa saman sarjan sisällä. Suuntaa listaus kuitenkin antaa. Niistä voi vetää esimerkiksi sen johtopäätöksen, että jääkiekossa kiinnostus riittää miesten huipputasolle, mutta jalka- ja pesäpallossa se ulottuu laajemmalle. Jalkapallon Ykkönen vetää enemmän katsojia kuin jääkiekon Mestis. 15 seuratuimman sarjan joukossa on kolme sarjaa niin jalka- kuin pesäpallosta, mutta vain kaksi sarjaa jääkiekosta. Satakunnasta esiin nousee luonnollisesti Pesäkarhut. Suomen seuratuin naisjoukkue oli koko maan listauksessa jo 39:s (viime vuonna 46:s) ja tutusti yhä ainoa yli 1 000 katsojaa vetävä naisten ryhmä. MuSa teki listalla suurimman harppauksen. Viime vuonna se oli sijalla 83, mutta Ykkösessä porilaiset ponkaisivat sijalle 52. Kimmoke huonosta tarjonnasta Harjavaltalaislähtöinen Asko Huuki on viime vuosina kerännyt hyvää Twitter-huomiota julkaisemalla kattavat tilastot suomalaisten palloilusarjojen ja -joukkueiden yleisömääristä. –  Tilastointini alkoi pari vuotta sitten, kun Veikkausliigan ratkaisupelejä ja Liigaa pelattiin samaan aikaan samoilla paikkakunnilla. Ihmettelin, eikö kummassakin sarjassa käy sen verran yleisöä, että tämä kannattaisi ottaa huomioon aikatauluja suunnitellessa, Huuki kertaa. Ihmettely antoi Huukille kimmokkeen verrata Veikkausliigan ja Liigan yleisömääriä. Hän huomasi, että jalkapallon pääsarjasta tietoa ei kuitenkaan ollut kovin helposti tarjolla. Yksittäisten pelien tilastoista yleisömäärät luonnollisesti löytyivät, mutta koko kauden kattavasti ei. –  Veikkausliigan jälkeen halusin laajentaa saman tutkimuksen muihin lajeihin. Huomasin, ettei moni muukaan sarja tarjoa yleisömäärätilastoja kovin näppärässä mittakaavassa. Niinpä Huuki päätti tehdä asialle jotain ja alkoi ottaa eri lajien yleisömäärät ylös. Sitten hän laittoi sarjat yhteen, laittoi luvut blogiinsa ja jakoi ne Twitterissä.