Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kommentti: Jalosen joukkueen kilpailuetu pitää – Leijonat on harvoin ollut niin vahvasti valmennuksen näpeissä kuin MM-vuosikerta 2019

Valmentaminen on voimaa, ylivalmentaminen on alivoimaa. Leijonissa on vuosien saatossa nähty sekä valmentamista että ylivalmentamista. Tällä kertaa nähdään ensimmäisen tuomaa voimaa. Vai onko se jopa aliarviointia, jos Jukka Jalosen Slovakian-kisaprojektin määrittelee vain valmentamiseksi? MM-kisojen alkulohkon puolikevyet välipelit Britanniaa ja Ranskaa vastaan eivät olleet pelaajien ilotulitusta ja irtopisteiden keruuta. Ei niistä silti tullut tuskaisia puristuksia ja isojen pelien odottelua niin kuin helposti hyvän alun jälkeen lähes panoksettomassa tilanteessa tulee. Eivät pelit loistavia saati viihdyttäviä olleet, mutta Leijonat hoiti ne hallitun tyylikkäästi, jopa kliinisesti. Kone kehräsi kaikessa rauhassa. Ranskaa vastaan muutama lapsus varsinkin ylivoimalla oli muistutus inhimillisyydestä. Vaikka mukana oli tehottomuutta, todellisuudessa Suomi ei antanut kummallekaan vastustajille hetkeksikään tunnetta, että peli olisi voitettavissa. Niinpä joukkueen ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä. Eikä Suomi tarvinnut edes Kaapo Kapon ihmetekoja. Jalosen Suomi pitää tiukasti kiinni siitä kilpailuedusta, jonka kritisoidunkin pitkä valmistautumisleiri sekä NHL-pelaajien kieltäytymisistä seurannut joukkueen pysyvyys ovat antaneet. Peli ei vuoda eikä muutu, tuli eteen sitten onnistumisia, takaiskuja tai välipelejä. Leijonat on harvoin ollut niin vahvasti valmennuksen näpeissä kuin MM-vuosikerta 2019. Kaikki näyttää etenevän käsikirjoituksen mukaan vähintään torstain puolivälierään. Ratkaisupeleissä Suomen kilpailuetu joutuu puntariin isojen maiden materiaalietua vastaan.