Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kun Porin latinopalomies Tommy Oksa vei voiton Gladiaattoreissa, crossfit-salin ystävät järjestivät yllätysjuhlat kisakatsomoon – ”Ihan herkistyin, että vitsit miten ihania ihmisiä minulla on ympärilläni”

Porilainen latinopalomies Tommy Oksa nappasi sunnuntaina illalla voiton Gladiaattorit-ohjelmassa. Oksa itse oli katsomassa omaa menoaan kisakatsomossa porilaisella crossfit-salillaan yhdessä muiden harrastajien ja valmentajien kanssa. – Tiesin jo etukäteen oikeastaan, että ketkä todennäköisesti tulevat olemaan vastassa finaalissa. Sellaisia nopeita ja ketteriä kavereita veikkasin, ja niinhän siinä juuri kävi. – Lähdin kisaan kuitenkin sillä asenteella, että poika haetaan kotiin ja kaveritkin huumorilla sanoivat, että kotiin on turha tulla, jos ei pokaali ole matkassa. Eihän siihen sitten ollut vastaan sanomista. Mutta kyllä siinä kun katselin omaa suoritustani, niin vähän itsekin hämmästyin, että oho, aika nopeasti mää menen! Mennyt viikonloppu tarjosi melkoista haipakkaa ja isoja tapahtumia muutenkin Oksan perheelle, sillä Oksan pikkuveli meni lauantaina naimisiin. Häitä oli valmisteltu intensiivisesti neljä päivää, joten Oksalle ei jäänyt juuri aikaa millekään muulle. Kisakatsomosta oli kuitenkin sovittu crossfit-salin väen kanssa, mutta Oksaa hermostutti, sillä hän tiesi, ettei ehdi itse valmistella tilaisuutta juurikaan etukäteen. – Ilmoitin, että kahvit voin korkeintaan keittää. Olin vähän jännittynyt, että saankohan edes sitä salin tykkiä toimimaan. Kun saavuin paikalle etukäteen varmistamaan tykkiä, niin salillahan oli jo kymmenittäin ihmisiä, he olivat tuoneet paikalle ruokaa ja snäksejä ja tykkikin oli laitettu valmiiksi toimimaan. Kyllä siinä ihan herkistyi, että ei vitsi miten ihania ja rakkaita ihmisiä minulla on ympärilläni. Se on iso juttu, lämmin fiilis tulee vieläkin, kertoo Oksa. Oksa kertoo saaneensa tsemppausta myös muualta, täysin tuntemattomiltakin ihmisiltä. Hän vastaili onnitteluviesteihin ja -tekstareihin vielä yhdeltä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, koska ajatteli, että haluaa kiittää kaikkia onnitelleita henkilökohtaisesti. Kadullakin ihmiset ovat pysäyttäneet ja kannustaneet Porin omaa ottelijaa. Tai kyselleet leikillään, että mitäs latinopalomies. – Latinopalomies-sana on jäänyt ihmisten suuhun. Se oli alun alkujaan oma heittoni ohjelmassa. Olikohan ihan ensimmäisiä haastatteluita mitä Gladiaattoreissa esitettiin ja menin heti laukaisemaan jotakin tuollaista. Kyllä siinä tuli vähäksi aikaa sellainen myötähäpeä ja kokovartalokananliha-fiilis, kun ajattelin, että ei herranjestas, olen telkkarissa enkä mitään viisaampaa voinut saada suustani. Mutta onneksi en ole hirveän nolostuvaa sorttia, kehtaan touhuta kaikenlaista ja viihdyttämään ohjelmaan kuitenkin menin. Ei minua siis haittaa, jos joku kutsuu minua latinopalomieheksi. Olin koko ajan oma itseni ja pysyin aitona, en jaksaisi esittää mitään roolia. Vaikka Gladiaattorit -ohjelman kuvauspäivät olivat pitkiä ja koko sarja laitettiin purkkiin puolessatoista viikossa, ei Oksa koe, että Gladiaattorit olisi ollut fyysisesti kovinkaan raastava kokemus. Ohjelmassa ei menty veren maku suussa. Olihan Gladiaattoreiden tarkoitus olla koko perheen ohjelma, hauska ja viihdyttävä. Siksi Oksa onkin menossa jo kohti seuraavia seikkailuja. Seuraavaksi suosikkipelastaja nähdään telkkarissa syksyllä Power Warrior-ohjelmassa, josta hän toivoo saavansa hieman enemmän haastetta. Päivätöitään palomiehenä Oksa ei kuitenkaan aio kisailun tai julkisuuden vuoksi jättää, Power Warriorinkin kuvaukset vievät vain yhden viikonlopun, joten ne eivät häiritse muita aikatauluja. – Kaipaan sellaista äksöniä. Olen luonteeltani vähän malttamaton kaveri, aina pitää olla jotakin uutta koettavaa tai puuhattavaa. Vaikka Oksa tiesi Gladiaattoreiden lopputuloksen jo pitkään ennen kuin finaali nähtiin televisiossa, hän malttoi olla leveilemättä voitollaan pitkin kaupunkia. Ammatti on opettanut pitämään suun supussa. – Palomiehen työssä on aina jokaisena päivänä vaitiolovelvollisuus. Ei minusta tuntunut mitenkään vaikealta pitää tätäkin salaisuutta. Kyllä jotkut kaverit yrittivät kysellä, että sano nyt, sano nyt, kun kumminkin voitit. Mutta kuittasin aina näihin uteluihin, että ehkä voitin tai ehkä en sittenkään voittanut, että kato nyt vaan sieltä telkkarista, Oksa nauraa. Pystin lisäksi ohjelmasta jäi muistoksi pieni naarmu ranteeseen. Ja paljon uusia ystäviä. Vaikka ohjelmassa kilpailtiinkin vastakkain, monista kisailijoista tuli Oksalle hyviä ystäviä. Hän on kiitollinen jokaisesta uudesta tuttavuudesta. – Olemme menossa yhteisellä joukkueella muun muassa Porin Extreme Runiin, Oksa kertoo. 28-vuotias porilainen. Valmistunut Samkista fysioterapeutiksi. Suorittanut sen jälkeen myös pelastusopiston tutkinnon. Ammatiltaan palomies. Harrastanut monipuolisesti kaikenlaista urheilua. Nuorempana Oksa harrasti kamppailulajeja. Ensimmäiseksi joukkuelajiksi löytyi jenkkifutis, jonka parissa kului kymmenen vuotta. Sen oheen kuului kuntosaliharjoittelu. Nykyinen laji crossfit. Aloitti sen parissa kolmisen vuotta sitten. Oksan äiti on kotoisin Ecuadorista. Puhuu sujuvasti espanjaa.