Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Risto Ryti ja Johannes Virolainen saavat kiinnostavat analyysit Henrik Meinanderin kynästä

Kirjat Henrik Meinander: Kaleidoskooppi. Tutkielmia Suomen historiasta. Siltala 2020. 351 sivua. Helsingin Yliopiston historian professorilla Henrik Meinanderilla on kyky käsitellä historiallisia kehityskulkuja laaja-alaisesti ja lukijaystävällisesti. Hänelle on tärkeää osoittaa, miten tulkinnat historian käännekohdista ovat aikojen kuluessa muuttuneet, eikä hän sulje pois mahdollisuutta, että ne saattavat muuttua tulevaisuudessakin esimerkiksi esiin tulleiden uusien lähteiden ansiosta. Meinanderin uudessa kirjassa on 15 tutkielmaa Suomen historiasta. Aiheet ovat osin tuttuja, osin tuntemattomampia. Niiden koko kirjo on mielenkiintoinen. Osassa historian tekijät, ihmiset, nousevat korostetusti esiin. Osassa liikutaan teorioiden ja johtopäätösten tiimoilla. Erityisesti kolme erilaista historiamme henkilöhahmoa saavat Meinanderin kynästä kiintoisat analyysit: Zacharias Topelius , Risto Ryti ja Johannes Virolainen . Näkökulma ei ole aina totunnainen. Topeliuksen äly ja mielikuvitus sai hänen kiinnostumaan rautateistä, kun esimerkiksi J. V. Snellman oli pitkään pannut pääpainon kanavien kehittämiselle. Topleius syvensi tietämystään laajoilla Euroopan-matkoillaan. Hän oivalsi oikein tulevan kehityksen ja jäi historiaan myös yhtenä Suomen talouselämän nousun visionäärinä. Risto Rytin merkitystä Meinander käsittelee ansiokkaasti. Rytin presidenttikauden aikana pääministerinä toimineen Edwin Linkomiehen muistelmat Vaikea aika olisi epäilemättä tarjonnut lisätietoa esimerkiksi Rytin moraalista ja menettelytavoista kriisitilanteissa. Rytillä on muistomerkki myös vanhassa koulukaupungissaan Porissa ja sitä paljastaessaan presidentti Mauno Koivisto lausui 14.5.2009: "...Risto Rytin ratkaisut historiamme vaikeissa käännekohdissa ovat hänelle merkinneet oman itsensä unohtamista, poliittista suosiota hän ei etsinyt. Hänen tekonsa niin ulko- kuin talouspolitiikassa kestävät historiallisen tarkastelun." Tämä käy kaikessa niukkuudessaan yksiin Meinanderin näkemysten kanssa. Johannes Virolainen kirjoitti hyvin paljon itsestään ja toiminnastaan. Ehkä on tullut historiantutkimuksen aika paneutua tämän toimen miehen elämään ja saavutuksiin. Meinanderin tutkielma olisi tälle hyvä avaus. Meinander on kirjassaan syventynyt kolmeen urheilua sivuavaan, eri aikakausilta olevaa kaunokirjalliseen teokseen. Hieman epätavallista lähinnä poliittisen historian alalla mainetta niittäneelle professorille, mutta tulos on joka tapauksessa erinomainen. Kirjasta olisi vielä paljonkin sanottavaa, mutta tyydyttäköön tässä suosittelemaan sitä kaikille Suomen historian ystäville, jotka haluavat ennakkoluulottomasti perehtyä historian taitekohtiin ja arvoituksiin.