Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Tiesitkö tätä hautausmaista? Suomessakin on varauduttu pahimpaan joukkohautapaikoilla: ”Toivotaan, että niitä ei koskaan tarvita”

Rautavaaran evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalla on nälkään kuolleiden muistomerkki. Jykevän kiven seinämään kiinnitettyyn laattaan on kirjoitettu, että ”Tähän paikkaan on haudattu 213 nälkään ja kulkutauteihin kuollutta vuosina 1866-68”. Rautavaaran seurakunnan kirkkoherra Juha Luukkosen mukaan kyseessä on joukkohauta. – Suurten nälkävuosien aikaan meni parikin vuodenkiertoa niin, että kasvukautta ei oikeastaan ollut. Viljely ei onnistunut, kalaa ei noussut järvestä ja riistaakaan ei ollut metsässä. Ihmiset kuolivat nälkään ja nälän heikentäminä kulkutauteihin, Luukkonen selvittää. Rautavaaran hautausmaan nurkkaukseen on myös varattu hauta-alue mahdollista uutta joukkohautaa varten. Tälle alueelle ei voi varata yksittäistä hautapaikkaa. – Se on seurakuntien varautumisvelvoite eli pitää osoittaa hauta-alue mahdollista joukkohautaa varten. Meillä on yhteiskunnallisia tehtäviä myös kriisiaikana ja yhtenä on hautaustoimista huolehtiminen kaikissa olosuhteissa. Tarvittaessa pitää olla myös paikka joukkohaudalle, Luukkonen kertoo. Rautavaaran seurakunnan kirkkoherra Juha Luukkonen kertoo, miksi hautausmaalla jätetään tyhjä nurkka. Jopa sadan vainajan hauta Luukkosen mukaan Rautavaaralla joukkohautaan pystyttäisiin hautaamaan noin 50-100 vainajaa. – Toivotaan, että sitä ei koskaan tarvita, mutta sen käytön voisi aiheuttaa joku kulkutautiepidemia, suuronnettomuus tai isompi mullistus. Koskaan ei tiedä mitä maailmassa tapahtuu, mutta valtiovalta varautuu kaikkeen ja seurakunnat tekevät siinä osansa, Luukkonen toteaa. Suomessa on 275 evankelis-luterilaista seurakuntataloutta ja jokaisella niistä on hoidettavanaan yksi tai useampi yleinen hautausmaa. Kirkkohallituksen mukaan käytössä oleville hautausmaille on varattu kriisialueita seurakunta kohtaisesti. – Se ei ole mitenkään kummallista vaan osa yhteiskunnan varautumista kriiseihin, sanoo maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta. Kansallinen riskiarvio Sisäministeriö julkaisi 31. tammikuuta Suomen kansallisen riskiarvion. Se kattaa 20 uhkamallia tai häiriötilannetta, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Riskiarvio on olennainen osa kansallista varautumista ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Riskiarviossa on mainittu esimerkiksi influenssapandemia, joka leviää nopeasti ympäri maailmaa. Kansainvälisten arvioiden mukaan pandemiassa 25-35 prosenttia väestöstä voi sairastua. Lisäksi taudinkuva voi olla pandemiassa kausi-influenssaa vaikeampi. Vakavia tautimuotoja saavat myös täysin terveen nuoret ja aikuiset, eivät vain sairauden tai iän vuoksi riskiryhmiin kuuluvat. Influenssapandemia on yhteiskunnan kannalta merkittävä riski, koska suuri joukko ihmisiä sairastuu ja monia kuolee. Joukkohautoja voitaisiin tarvita, jos pandemiaan kuolisi paljon ihmisiä. Vakavin suomalaisten turvallisuutta uhkaava äkillinen tapahtuma on kuitenkin sota, mutta riskiarviossa sitä ei pidetä kovin todennäköisenä. Kaikkein todennäköisimpiä riskejä ovat esimerkiksi myrskyjen aiheuttamat laajat sähkökatkot.