Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Tällaisia vakuutuspetoksia suomalaiset tehtailevat: pakastetulla koiranpennulla lyötiin rahoiksi, työkyvytön kisasi voimamieskisoissa

Onko se oikein, että olet täysin työkyvytön ihminen ja vakuutusyhtiö turvaa sen vuoksi toimeentulosi, mutta osallistut kuitenkin voimamieskilpailuihin? Ei ole, jos et oikeasti ole työkyvytön, mutta olet onnistunut esittämään olevasi. Tällaisen esimerkin vakuutusten väärinkäytöstä antaa Finanssialan vahingontorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen . Toisaalta ei ole ihmekään, että vakuutusyhtiöt näyttävät olevan tarkkana meidän suomalaisten suhteen. Syyttävä sormi osoittaa osaan meistä tavallisista kansalaisista – ja aivan syystä. 35 vakuutusetsivää Suomessa työskentelee 35 vakuutusetsivää – viralliselta nimikkeeltään vakuutustutkijaa – joiden tehtävänä on tutkia ihmisten vakuutusyhtiöille ilmoittamia epäselviä vahinkoja. Etsivät hyödyntävät työssään muun muassa sosiaalista mediaa, myynti-ilmoituksia sekä työtä varten suunniteltua tietokoneohjelmaa. – Tärkein tietolähde on vakuutuksenottaja itse, Karhunen sanoo. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenottajan on puhuttava totta ja annettava oikeat tiedot vakuutustapahtumasta. Väärien tietojen antaminen voi luonnollisesti johtaa vakuutuskorvauksen alenemiseen tai korvausten eväämiseen. Joskus asiakkaat kuitenkin antavat vääriä tietoja. Jos näistä herää epäily, niin vakuutusetsivät voivat tarkkailla tilannetta. Joskus esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai netistä ylipäänsä löytyy mielenkiintoisia tietoja, jotka vahvistavat epäilyä väärinkäytöstä. – Jos on täysin työkyvytön ja menestyy voimamieskisoissa hyvin, niin on se aika ristiriitaista, Karhunen sanoo ja viittaa jutun alussa kerrottuun tapaukseen. Tällainen tieto voi tulla ilmi esimerkiksi tuloslistojen kautta. – Ristiriidat herättävät mielenkiinnon. Silloin voidaan kysyä, että miten tämä menikään. Toisen esimerkin Karhunen antaa täysin romuksi ajetusta autosta. Netistä löytyi kuitenkin tieto siitä, että autolla oltiin osallistuttu kilpailuun, joka oli ajettu kilpaa Alastarossa suljetulla radalla. – Se ei taas ole korvattavissa ollenkaan, Karhunen kertoo ja lisää, että vahingon suuruus oli noin 70 000 euroa. Karhunen kertoo myös näinä päivinä päätökseen tulevasta tapauksesta, jossa henkilö oli yrittänyt saada samasta asiasta korvauksia usealta eri vakuutusyhtiöltä. – Näitäkin aina silloin tällöin on, Karhunen toteaa. Kuollut koiranpentu pakkasessa Nämä eivät ole ainoita perin eriskummallisia tapauksia, joihin vakuutusetsivät ovat törmänneet. Vuosia vakuutusetsivänä työskennellyt Christian Rönnbacka kertoi vuonna 2017 kolmesta hyvin härskistä paljastuneesta huijauksesta. Yhdessä tapauksessa kennelyrittäjä oli pitänyt kuollutta pentua pakkasessa ja sulattanut sen aina uuden pentueen syntyessä. Näin hän sai aina korvauksen kuolleesta pennusta. Eräs maatalousyrittäjä oli taas leikannut sirkkelillä itseltään muutaman sormen ja varpaan irti – veropetos mielessään. Härskein Rönnbackan kertoma tapaus liittyi kuitenkin täysin työkykyiseen naiseen, joka oli huijannut saaneensa Thaimaan-matkalla aivo- ja kaularankavamman. Moni lääkäri piti naista työkyvyttömänä. Siitä huolimatta hän oli hoitanut omassa yrityksessään yli tuhat ihmistä vuodessa sairauslomansa aikana. Nainen oli vähällä saada korvauksina jopa 1,9 miljoonaa euroa ennen kuin jäi kiinni. Tyypillisimmät huijaukset Tyypillisimpiin vakuutushuijausyrityksiin kuuluvat Karhusen mukaan muun muassa ajoneuvojen hintoihin liittyvät huijaukset. Ne toimivat käytännössä niin, että ajoneuvoa on yritetty myydä 20 000 eurolla, mutta siihen kohdistuneen vahingon jälkeen sen hinnaksi ilmoitetaankin 30 000 euroa. – Esimerkiksi Nettiautosta löytyy hyvin käytettyjen autojen hintahaarukat aika tarkkaan, Karhunen kertoo. Lähes puolet vakuutusetsivien tutkimista tapauksista liittyvät Karhusen mukaan ajoneuvoihin. Euromääräisesti suurin osuus epäselvistä tapauksista liittyvät henkilövahinkoihin ja isoihin tulipaloihin. Tulipalojen kohdalla petoksia ei Karhusen mukaan kuitenkaan juuri tapahdu. Muita viime vuosien suurimpia huijausyrityksiä ovat väärennettyihin dokumentteihin, kuten kuitteihin tai tiliotteisiin liittyvät petosepäilyt. Kuitit ovat voineet liittyä esimerkiksi kadonneiksi varastetuksi ilmoitettuihin tavaroihin. Näkyy hinnoissa Karhunen kertoo, että viime vuonna vakuutustutkinnassa tutkittujen epäselvien vahinkojen rahallinen arvo liikkuu reilussa 90 miljoonassa eurossa. Tutkinnassa petoksiksi tai ei-korvattaviksi paljastui noin 30–40 prosenttia rahallisesta arvosta – eli noin 30–36 miljoonaa euroa. Huijaussummien maksajiksi joutuvat tavalliset kansalaiset, jotka ovat hankkineet vakuutuksia. – Muutama kymppi per huusholli joka vuosi, Karhunen arvioi. Vakuutusetsivien työ ei näin ollen ole missään nimessä turhaa, sillä ainakin teoriassa asia menee niin, että mitä useampi jää kiinni sitä vähemmän vakuutukset maksavat – tai ainakin sitä vähemmän niiden hinnat nousevat. Muissa Pohjoismaissa on merkittävästi enemmän vakuutusetsiviä kuin Suomessa. Suomessa niitä työskentelee mainitut 35, mutta Ruotsissa niitä on lähes 150. Tanskassa ja Norjassa määrä liikkuu noin seitsemässä kymmenessä. Karhunen ei osaa sanoa, pitäisikö vakuutustutkijoita olla Suomessa nykyistä enemmän. – Mutta vielä aiemmin nämä epäselvät vahingot pitäisi pystyä havaitsemaan, hän sanoo.