Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomessa on enää neljä "viinamaakuntaa" – Pohjois-Karjalakin on kallistumassa viinin siemailuun, mutta Satakunnassa maistuu kirkas viina

Ulvilan Alkon perjantaimyynti näyttää aamutuimaan kirkkaammalta kuin ulkona vallitseva keli. Useampi keski-iän ylittänyt herrasmies valitsee ostoksensa pullorivistöstä, jonka kuvasto näyttää kovin isänmaalliselta Suomen lippuineen ja leijonavaakunoineen. Kellon viisareiden lipuessa edemmäs, on asiakaskunnassa havaittavissa tietty muutos. Kirkkaiden viinojen ostajien sijaan sisällä käy nuorempaa väkeä, joka katsastaa myymälässä aivan eri hyllyrivistöjä. Janne Skyttä ostaa kaverinsa synttäreille kullanvärisen kuohuviinipullon Bottega Gold Brutia. Johanna Salonen puolestaan hakee vierailleen laatuviinejä myyjän asiantuntevalla avustuksella. Tarkoitus on tehdä illalla gourmet-hampurilaisia, joiden sämpylät ja majoneesitkin tehdään itse. Heidän valintansa on osa suurta alkoholikulttuuriin liittyvää muutosta, jolla Suomi on kuin salaa hypännyt pois "idän vodkapikajunasta" ja muuttunut lopullisesti olut- ja viinimaaksi. Molemmat arvelevat kyseen olevan sukupolvien välillä tapahtuvasta tapakulttuurien muutoksista. – Esimerkiksi omat tyttäreni eivät koskekaan väkeviin alkoholeihin, sanoo Skyttä. Suomalaiset ovat pohjoismaalaisittain tunnettuja suuresta oluenjuonti-innostaan, mutta jos maan eri kolkat jaetaan viinan, punaviinin ja valkoviinin käytön puolesta eri alueisiin, saadaan maakunnittain esille melkoisia yllätyksiä. Manner-Suomen maakunnista peräti 12 on Alkon litramääräisten myyntitilastojen mukaan punaviinimaakuntia. Pohjois-Savo on maan ainoa valkoviinimaakunta. Vodkan ja viinan juontia harrastetaan eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Näistä Pohjois-Karjalan kallistuminen punaviinimaakunnaksi on myyntitilastojen mukaan enää hilkun päässä. Johtava asiantuntija Thomas Karlsson terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ei pidä erikoisena, että koko maa ei suinkaan ole juomatavoiltaan yhteneväinen, vaan maakunnalliset erot voivat olla varsin suuria. – Asiaa ei ole syvällisesti tutkittu, mutta toki maakuntajaolla voidaan spekuloida. Perinteisestihän maa on jaettu alkoholikulttuuriltaan pohjoiseen, etelään, itään ja länteen. Kirkkaat ovat olleet tuttuja Itä-Suomen asukkaille ja viinejä on nautittu etelässä. Läntisessä Suomessa alkoholinkäyttö puolestaan on ollut muuta maata vähäisempää. Nykykatsannossa pohjoista ja varsinkaan Lappia ei voi analysoida paikalliskulutuksen perusteella, sillä turismi on hyvin vilkasta. Jos kirkkaat ovat olleet Itä-Suomessa suosiossa, niin miksi yksittäisenä viinamaakuntana onkin lännessä Satakunta? – Koko maan juomatrendit esimerkiksi viinin suosion suhteen lähtevät liikkeelle pääkaupunkiseudulta, mutta voi olla maakuntia, joissa maakunnan oma paikallinen traditio on hyvin vahva. Näissä maakunnissa ei ole ollut suurta asukkaiden vaihtuvuutta ja liikkuvuutta. Entä voisiko juuri Satakunnassa olla tällainen konservatiivinen trendi, kyseessähän on Suomen perussuomalaisin maakunta? – En lähtisi sekoittamaan politiikkaa alkoholinkäyttökulttuuriin, mutta voisihan sitä toki leikillisesti arvella, ettei perussuomalaisten kannattajakunnassa ole niin paljon viiniä kuluttavia miehiä, sanoo Karlsson, mutta painottaa, että kyseessä on vain tuntuma, ei tieto. Thomas Karlssonin mukaan toisin kuin kunnittaisista, maakunnallisista tilastoista voidaan tehdä johtopäätöksiä trendeistäkin. – Niidenkin tilastointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Lapin turismin lisäksi yksi niistä on matkustajatuonti. – Matkustajatuonti vaikuttaa etenkin pääkaupunkisedulla, jonne on helppo tuoda väkeviä Suomenlahden toiselta puolelta. Toisin kuin ehkä arvellaan, matkustajatuonti ei kuitenkaan aiheuta valtakunnallisesti suurta tilastollista harhaa. – Matkustajatuonti on 15 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Viron osuus matkustajatuonnista on noin kahdeksan prosenttia. Suuressa kuvassa tuo liukenee maan sisäisen myynnin lukuihin verraten hyvin. Valtakunnallisista Alkon myyntitilastoista voidaan Karlssonin mukaan nähdä hyvin se trendi, että vuosikymmenien aikana väkevien juonti on jatkuvasti vähentynyt. – Tilastollinen poikkeama löytyy vuodelta 2004, jolloin Virosta tuli EU:n jäsenmaa ja alkoholin matkustajatuonti Suomeen vapautui. Suomen valtio ryhtyi taistelemaan tuontia vastaan alentamalla väkevien verotusta 44 prosentilla. Tuolloin kirkkaiden kulutus Suomessa pomppasi, mutta laskeutui jälleen kuitenkin alas kuin lehmän häntä. Thomas Karlsson ei lähde vielä arvioimaan, miten Viron uusi päätös alentaa alkoholiverotusta vaikuttaa jatkossa maakunnallisiin tai valtakunnallisiin tilastoihin. "Suomi ei kai kuivune" koskaan, mutta alkoholinjuonti on maassa vähenemässä. Suomi voi saavuttaa WHO:n alkoholihaittojen vähentämisen tavoitteet, jos kulutus jatkaa laskuaan vuoden 2018 pysähdyksen jälkeen WHO asetti vuonna 2013 jäsenvaltioilleen kansainvälisen tavoitteen vähentää haitallista alkoholinkulutusta 10 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Suomessa tavoite näyttää mahdolliselta saavuttaa, jos myönteinen trendi jatkuu ja vuoden 2018 lievä kokonaiskulutuksen kasvu jää tilapäiseksi. Mittareina on käytetty kokonaiskulutusta, alkoholikuolemia ja humalajuomista. Suomessa kulutuksen lasku vuoden 2014 tasosta 10 prosentilla tarkoittaa noin 10 litran kokonaiskulutusta per 15 vuotta täyttänyttä vuodessa. Hyvästä kehityksestä huolimatta tavoitteen saavuttaminen on vielä noin puolen litran päässä. Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,4 litraa, ja hyvä vähenemissuunta pysähtyi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2013. Alkoholikuolemia oli vuonna 2017 yhteensä 2 091. Vuodesta 2014 määrä on vähentynyt 13 prosenttia. Humalajuominen on myös vähentynyt aikuisväestössä: vähintään kuusi alkoholiannosta kerralla viikoittain tai useammin juoneiden osuus 20–64-vuotiaista on vähentynyt 15 prosentista 11 prosenttiin vuosina 2010─2017. Alkon myyntitilastot tammi-toukokuu, tuhatta litraa. Uusimaa: Punaviinit 3 001, valkoviinit 2 846, vodkat ja viinat 1 080. Varsinais-Suomi: Punaviinit 756, valkoviinit 705, vodkat ja viinat 458. Satakunta: Vodkat ja viinat 276, valkoviinit 265, punaviinit 261. Kanta-Häme: Punaviinit 238, valkoviinit 233, vodkat ja viinat 171. Pirkanmaa: Punaviinit 711, valkoviinit 684, vodkat ja viinat 499. Päijät-Häme: Punaviinit 300, valkoviinit 292, vodkat ja viinat 193. Kymenlaakso: Punaviinit 273, valkoviinit 237, vodkat ja viinat 167. Etelä-Karjala: Punaviinit 208, valoviinit 179, vodkat ja viinat 121. Etelä-Savo: Punaviinit 198, valoviinit 195, vodkat ja viinat 159. Pohjois-Savo: Valkoviinit 327, punaviinit 315, vodkat ja viinat 294. Pohjois-Karjala: Vodkat ja viinat 175, valkoviinit 174, punaviinit 171. Keski-Suomi: Punaviinit 360, valkoviinit 346, vodkat ja viinat 280. Etelä-Pohjanmaa: Vodkat ja viinat 214, valkoviinit 169, punaviinit 164. Pohjanmaa: Punaviinit 272, valkoviinit 183, vodkat ja viinat 106. Keski-Pohjanmaa: Punaviinit 90, valkoviinit 79, vodkat ja viinat 71. Pohjois-Pohjanmaa: Punaviinit 422, valkoviinit 420, vodkat ja viinat 403. Kainuu: Vodkat ja viinat 113, valkoviinit 89, punaviinit 84. Lappi: Punaviinit 333, vodkat ja viinat 297, valkoviinit 267. Koko maa: Punaviinit 8 278, valkoviinit 7 770, vodkat ja viinat 5 090.