Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Pienpanimot ottavat askelia ulkomaille – Systembolagetin valikoimiin päässeen panimon pomo: ”Me oltiin ihan äimänkäkenä, kun voitettiin eurooppalaiset kilpailijat”

Suomalaiset pienpanimot ottavat askelia ulkomaiden olutmarkkinoille. Kovia haasteita piisaa kuin kyntökoettelemuksia kivisessä ohrapellossa, mutta samalla myös makeita mahdollisuuksia ja yllättäviä äimänkäkikokemuksia. Suomen suurin pienpanimo, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas koitteli kepillä ruotsalaista jäätä, kun se osallistui Systembolagetin Euroopan laajuiseen lager-oluiden hakuun. – Niillä on tosi karu systeemi. Niillä on vain muutama henkilö, jotka maistavat täysin sokkona kaikki oluet. Me oltiin ihan äimänkäkenä, kun voitettiin eurooppalaiset kilpailijat. Se oli meiltä ihan kokeilu, toimitusjohtaja Rami Aarikka kertoo. Kukko Helles pääsi Systembolagetin myymälöihin vuosi sitten. – Siitä tuli melkein heti Ruotsin myydyin pienpanimo-olut. Se myy edelleen hyvin. Laitila tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin. Suurin osa vientioluesta matkaa Ruotsiin, mutta Laitilan tavaraa löytyy myös Venäjällä toimivista Prismoista. Keski-Eurooppaankin on virityksiä pienten kokeilujen jatkoksi. – Meillä on Saksassa maahantuoja, joka aloitti työn viime viikolla. Sitten meillä on hollantilainen tukkuri, joka toimii Hollannissa, Belgiassa ja Englannissa. Se on antanut ensimmäisen tilauksen. Katsotaan, miten se homma toimii. Laitilan vientiponnistelujen pääpaino on kuitenkin Aasiassa, minne yhtiö pyrkii kiinaa osaavan vientijohtajan johdolla. – Se on iso markkina, johon uskomme vahvasti. Jonkun verran on jo vientiä Hongkongiin ja Kiinaan, mutta merkittävimmät neuvottelut ovat vielä kesken. Aarikan mukaan Aasia tulee perässä pienpanimobuumissa, mutta kiinnostus on vahvassa kasvussa. Esimerkiksi gluteenittomat oluet kiinnostavat kovasti. Aarikka ei odota Aasiasta pikavoittoja. Yhtiö on varautunut siihen, että hyvän yhteistyökumppanin löytämiseen menee kevyesti kolme vuotta. – Meillä on mennyt nyt kaksi. Vienti vaatii muutakin kuin maukasta ja laadukasta tuotetta, sillä maiden markkinat pursuavat erilaisia oluita. – Kiinnostuksen saa herätettyä suomalaisuudella, pohjoismaisuudella, puhtaudella ja ympäristöarvoilla, mutta sen jälkeen se on raakaa peliä. Se vaatii aikaa ja rahaa, että on muulla markkinalla merkittävä peluri. Yhtenä tekijänä Aarikka nostaa esiin selkeän brändäyksen. Hän pitää esimerkiksi Kukko-oluiden pelkistettyä pakkausta kilpailuvalttina, kun oluet kilpailevat kuluttajien huomiosta. – Kaikki pakkaukset yrittävät ylittää toisensa, mutta me mennään samalla muuttumattomalla paketilla ja nimellä joka markkinassa. Kyllä se on toiminut. Kaukaisen Suomen vientioluelle kertyy väkisinkin hintaa nostattavia kuljetuskustannuksia, vaikka logistiikan eteen tehdään töitä. – Jos toimitat yhden erän silloin ja toisen tällöin, niin siitä ei tule mitään muuta kuin valtavasti kuluja ja se tekee ison eron paikallisiin tuotteisiin. Kyllä toiminnan pitää olla systemaattista ja pitää pystyä tiettyyn pohjavolyymin, jotta siinä on joku järki. Samalla kannattaa puntaroida eri maiden alkoholiverotusta ja verotuksen pienpanimoalennuksia, sillä niissä ja niiden tuottamissa hyödyissä on eroja. Pienpanimot voivat hakea vientimahdollisuuksia myös muilla juomilla, kuten Laitila tekee kiinalaisia kiinnostavilla Skumppa- ja Oiva-siiderillä. – Siinä on pienpanimoilla iso mahdollisuus, kun varsinkin Aasiassa halutaan paljon pohjoismaisia marjoja ja aitoja makuja. Me on toimitettu nyt 4–5 konttia eli se on myös lähtökuopissa, mutta ihan hyvässä mallissa. Suomen valtiolta Aarikka ei osaa toivoa erityisiä vienninedistämistoimia nykyistä enempää, mutta toki kotimaan alkoholipolitiikka saisi olla maltillista ja selkeää, jotta sinivalkoisen markkinan varassa elävät pienpanimot voisivat kasvaa siihen pisteeseen, että niillä olisi resursseja myös vientiponnisteluihin. Esimerkiksi verotuksen pienpanimoalennukseen liittyvää panimojen yhteistyön rajoittamista saisi selkeyttää ja höllentää. Business Finlandin Food from Finland -hanketta Aarikka pitää hyvänä, sillä se on antanut pienpanimoille kontakteja ulkomaille. Kaikkiaan hän pitää kuitenkin Suomen ongelmana elintarvikeviennin osaamisen puutetta. Yleisesti ottaen pienet panimot, joille voitollisen tuloksen saavuttaminen on tiukassa, toimivat niukoilla resursseilla, minkä myötä jokainen kasvu- ja investointiaskel on puntaroitava tarkkaan. Laitilan värkeissä piisaa varaa viiden miljoonan litran tuotantokasvuun, mutta sen jälkeen vaaditaan isoja investointeja. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä toteaakin, että alan vientiponnistelut ovat yleisesti vasta alussa ja kumppaneiden etsintävaiheessa. Hänen edustamansa jyväskyläläinen Hiisi on edennyt 200 000–250 000 litran vuosituotantoon, mikä tarkoittaa täyttä kapasiteettia. Vientiä on ollut vasta satunnaisten pienerien verran. Oluet ovat herättäneet kiinnostusta, mutta kapasiteetin kasvattaminen vaatii varmaa toimintapohjaa ulkomailla sekä kotimaassa. Suomalaisten pienpanimoiden määrä asettui viime vuonna 104 panimoon. Määrä ylitti ensimmäisen kerran sadan rajan. Panimoluku on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun alusta lähtien ja etenkin vuodesta 2015 lähtien. Pienpanimot valmistivat viime vuonna yhteensä 21,7 miljoonaa olutlitraa. Edellisvuonna määrä oli 20,9 miljoonaa litraa, kun vuosikymmenen alussa oltiin kahdeksassa miljoonassa ja vuonna 1997 vasta 1,1 miljoonassa litrassa. Vuosituotantoskaala ulottuu 20 000–30 000 litrasta kymmeneen miljoonaan litraan (pienpanimoluokituksen raja 15 miljoonassa litrassa). Suomalaisessa oluenvalmistuksessa pienpanimoiden osuus asettuu vajaaseen kuuteen prosenttiin. Suurin eli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin. Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo, joka tavoittelee tälle vuodelle yli 2,1 miljoonan litran tuotantoa, julkisti maaliskuussa kolmivuotisen vientisopimuksen Japaniin. Sopimuksen on kerrottu merkitsevän puolen miljoonan litran vientiä ja samalla Suomen olutviennin moninkertaistumista Kaukoitään. Jo aikaisemmin panimo ja Lidl tekivät vientisopimuksen, joka kattaa 12 Euroopan maata. Tilastotiedot: Valvira.