Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Italia neljättä kertaa olympiaisännäksi – Ruotsi hävisi vuoden 2026 talvikisat KOK:n äänestyksessä

Vuoden 2026 talviolympialaiset käydään Italiassa. Järjestäjämaa ratkaistiin maanantaina KOK:n jäsenten äänestyksessä Sveitsin Lausannessa. Ehdokkaana oli myös Ruotsi. Italia sai KOK:n jäseniltä 47 ääntä ja Ruotsi 34. Olympiakisojen nimikkokaupunkeja ovat Milano ja Cortina d’Ampezzo, mutta kisatapahtumat levittäytyvät todennäköisesti myös Valtellinaan ja Val di Fiemmeen. Milanossa järjestetään näillä näkymin jääkiekon, taito- ja kaukalopikaluistelun kilpailut, Valtellinassa puolestaan freestyle- ja lumilautailulajit sekä miesten alppihiihto. Naisten alppihiihtoa, kelkkailulajeja, curlingia ja ampumahiihtoa on ehdotettu Cortina d’Ampezzoon, maastohiihtoa, yhdistettyä, mäkihyppyä ja pikaluistelua Val di Fiemmeen. Olympialaisten avajaisia on tarkoitus juhlia Milanon Giuseppe Meazza -stadionilla, päättäjäisiä Veronan roomalaisaikaisella amfiteatterilla. Italialle vuoden 2026 olympiaisännyys on järjestyksessään neljäs. Vuoden 1956 talvikisat käytiin niin ikään Cortina d’Ampezzossa, 50 vuotta myöhemmin kilpailtiin Torinossa. Vuonna 1960 kesäolympialaisten kisakaupunki oli Rooma. Vuoden 2026 talviolympialaiset käydään 6.–22. helmikuuta ja niitä seuraavat paralympialaiset 6.–15. maaliskuuta. Suomessa kisoja toivottiin naapuriin Kilpailuja tavoitteli alkujaan seitsemän maata, joihin kuuluivat Ruotsin ja Italian lisäksi Itävalta, Japani, Kanada, Sveitsi ja Turkki. Kanadan Calgary oli viime marraskuuhun asti mukana finaalikolmikossa mutta vetäytyi, kun suunnitellun kisakaupungin asukkaat ilmoittivat kansanäänestyksessä vastahakoisuutensa hakuprosessia kohtaan. Myös ruotsalaisten suhtautuminen Tukholman, Åren, Falunin ja Latvian Siguldan alueille haettuihin kilpailuihin oli epäluuloista: Sveriges radion viimevuotisessa kyselyssä vain 29 prosenttia tukholmalaisista kannatti hakuprosessia. Itävallan Graz jättäytyi mittelöstä aluehallinnon vastustuksen vuoksi, Japanin sai vetäytymään viime syyskuussa Hokkaidon saarella tapahtunut voimakas maanjäristys. Suomen Olympiakomitean toimitusjohtajan Mikko Salosen mukaan järjestäjäehdokkaiden vetäytyminen kertoo ennen kaikkea siitä, etteivät kaikki ehdokkaat osanneet viestiä maidensa kansalaisille tarpeeksi tehokkaasti käynnissä olevista muutoksista, jotka liittyvät olympialaisten järjestämiseen. Hän viittaa muutama vuosi sitten käyntiin polkaistuun KOK:n uudistusohjelmaan Olympic Agenda 2020:een. Ohjelmalla tavoitellaan muun muassa kisajärjestämisen kustannustehokkuuden, ympäristöystävällisyyden, eettisen puolen ja läpinäkyvyyden parantamista. – Etenkin Tukholma-Åren haku on hyvä esimerkki siitä, että kisojen tuki ja kannatus kansalaiskyselyissä ovat kasvaneet matkan varrella, kun ihmisille on pystytty jakamaan tietoa järjestämisprosessin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteista, Salonen sanoo. Salonen näkee, että niin Milano-Cortinan kuin Tukholma-Åren järjestäjäorganisaatiot ovat olleet hyvin uuden agendan asialla. Kumpikin on pyrkinyt hakuprosessissaan täyttämään uusia järjestyskriteereitä mahdollisimman hyvin. – Se on ainoa oikea tie jatkossa. Kisat pitää järjestää vastuullisesti ympäristöä kunnioittaen ja kustannustehokkaasti suorituspaikkojen jälkikäyttö huomioiden, Salonen toteaa. Olympiakomiteassa jännitettiin viime hetkiin asti Ruotsin puolesta. Toimitusjohtajan mukaan naapurimaan isännyys olisi ollut hyvä kirittäjä ja tavoite etenkin uransa alkutaipaleella oleville suomalaisurheilijoille. Juttua muutettu 24.6. klo 20.18: Juttu antoi aiemmin ymmärtää, että eri kilpailulajien järjestämispaikat on jo päätetty, mutta todellisuudessa tarkat kisapaikat ovat vasta ehdotuksia. Kilpailupaikkoihin liittyviä sanamuotoja on muokattu ehdollisemmiksi. Lisäksi juttuun on lisätty järjestäjäehdokkaiden saamat äänet ja Mikko Salosen kommentit.