Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kun mieli alkaa viemään, apua pitää saada heti

Yhteiskunnassamme kaikki ei ole kohdallaan, kun OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat 11 miljardia euroa vuonna 2018. Meillä on eniten mielenterveyshäiriöitä OECD-maista. Paineet ovat kasvaneet niin koulussa kuin työelämässäkin. Stressioireet, unihäiriöt, psyykkinen kuormitus ja ahdistus ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti syrjäytyneisyys, huono-osaisuus ja yksinäisyys ovat huolestuttavasti kasvussa. Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut viime vuosina, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskussa, samanaikaisesti kuitenkin puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyshäiriöt muodostavat 70 prosenttia lasten ja nuorten tautitaakasta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on tunnistettu ja samalla hoidon tarve on lisääntynyt. Kynnys hakea apua on madaltunut, mutta moniongelmaisuus on lisääntynyt. Huolestuttavaa on, että joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyshäiriö. Tuoreimpien väestötutkimusten mukaan vuoden sisällä on masennushäiriöjakson sairastanut 7 prosenttia naisista ja 4 prosenttia miehistä. Erityisesti miesten lähes puolta pienempi määrä antaa aihetta pohdintaan. Naisilla on useasti tukiverkkoa enemmän ympärillä ja he hakeutuvat helpommin hoitoon. Miehiin kohdistuu vielä tänäkin päivänä erilaisia odotuksia kuin naisiin. Miesten pitäisi olla kestäviä ja menestyjiä. Terapian sijasta tämä saattaa johtaa miesten lisääntyvään alkoholin käyttöön. Samalla miehet hukuttavat pahaa oloa liialliseen työntekoon ja urheiluharrastuksiin. Itse olen tutkinut miesten avioeroja ja siitä materiaalista kävi hyvin selville, että kriisitilanteessa tutkittavani eivät halunneet tai löytäneet apua elämän vaikeassa käännekohdassa. Erään tanskalaisen tutkimuksen mukaan väestön syrjäytynein väestöryhmä on yli nelikymppiset eronneet miehet. Porrastettu mielenterveyspalvelujärjestelmä, joka perustuu matalan kynnyksen palveluihin, on kustannusvaikuttavampi kuin erikoissairaanhoitolähtöinen järjestelmä. On laskettu, että yhden syrjäytyneen saaminen takaisin työelämään tuo 2 miljoonan säästöt. Varhainen puuttuminen on tärkeää. Vanhemmuuden tukemisella ja turvalliseen lapsuuteen panostamalla hyöty olisi moninkertainen panostukseen nähden. Kriisitilanne voi tulla meidän jokaisen kohdalla vastaan jossakin elämänvaiheessa. Kun mieli järkkyy, silloin ei ole aikaa odottaa viikkoja tai kuukausia, apua pitää saada heti. Jari Koskela Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).