Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Tältä näyttää ensi vuoden budjetti – Katso 15 kohdan lista: Tupakka-askin hinta nousee liki eurolla, bensa kallistuu, lisää kertausharjoituksia...

Hallitus on julkistanut ensi vuoden talousarvioesityksensä eli budjettinsa. Ensi vuoden budjetti löytyy kokonaisuudessaan täältä . Valtion ensi vuoden budjetti on kaksi miljardia alijäämäinen, minkä hallitus aikoo kattaa ottamalla lisää velkaa. Hallitus aikoo tehdä 1,1, miljardin euron pysyvät menolisäykset vuonna 2020. Tämän lisäksi hallitus tekee 750 miljoonan euron tulevaisuusinvestoinnit ensi vuodelle. Ne rahoitetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä. Koostimme budjetista 15 keskeistä kohtaa, joista useat näkyvät kansalaisten arjessa. 1. Tulevaisuusinvestointeja valtion omaisuutta myymällä Hallituksen päättämistä tulevaisuusinvestoinneista 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020. Ne rahoitetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä. Tulevaisuusinvestointeihin kuuluu muun muassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmevuotiset laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat. Näihin hallitus on ehdottamassa ensi vuodelle yhteensä 85 miljoonaa euroa. Yksi tulevaisuusinvestointi on ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen ja opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin panostaminen, johon on tulossa 80 miljoonaa euroa lisärahaa. 2. Polttoaineiden ja tupakan verotus kiristyy Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla. Korotus tulee voimaan 1. elokuuta 2020. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan 250 miljoonan euron liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutus bensiinin litrahintaan on 6,3 senttiä ja dieselin litrahintaan 6,9 senttiä. Hallitus aikoo jatkaa tupakkaveron korotuksia asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuodelle korotus on 50 miljoonaa euroa. Korotus koskisi savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta. Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukerasia kallistuisi noin 95 senttiä. Virvoitusjuomaveroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla siten, että korotukset painottuvat sokerillisiin juomiin. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni Iltalehden haastattelussa ensi vuoden budjettiin liittyen. 3. Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotus kevenee Hallitus keventää pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta 200 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä 66 miljoonalla eurolla, työtulovähennystä 99 miljoonalla sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä yhteensä 35 miljoonalla eurolla. Hallitus jatkaa alun perin määräaikaiseksi säädettyä hyvätuloisten solidaarisuusveroa, mikä kasvattaa verokertymää vuositasolla 109 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pienenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain siten, että koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen vähennysoikeus poistuu kokonaan. 4. Korkeakouluille lisärahaa Hallitus korottaa ensi vuonna ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla ja yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla eurolla. Opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin vuoden 2020 elokuussa eli sitä korotetaan hintojen nousun mukaisesti. Myös opintotuen huoltajakorotusta nostetaan 25 eurolla kuukaudessa, mikä lisää opintorahamenoja kolme miljoonaa euroa. 5. Perusturvaan korotus Hallitus korottaa perusturvaa eli minimietuuksia 20 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alussa, minkä kustannusvaikutus valtiolle on noin 40 miljoonaa euroa. Perusturvaan kuuluvat vähimmäismääräinen kuntoutusraha, sairaus- ja vanhempainpäiväraha, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. 6. Pienimmät eläkkeet nousevat Hallitus korottaa pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden tammikuussa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Korotus kohdistuu eläkkeensaajiin, joiden kokoaniseläke on parisuhteessa asuvalla henkilöllä alle 1200 euroa ja yksinasuvalla henkilöllä alle 1300 euroa kuukaudessa. Tästä aiheutuvat kustannukset julkiseen talouteen ovat nettona 183 miljoonaa euroa. 7. Ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitus ja muut hankkeet Hallitus käyttää 97 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tätä pottia käytetään muun muassa omaishoidon, perhepalveluiden, lääkehuollon sekä kaksikielisten palveluiden kehittämiseen ja kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeiluun. Viikon hoitotakuun toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa ihminen pääsee kiireettömään hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Nykyinen raja on kolme kuukautta. Vanhustenhoidon hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta koskevan lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden elokuussa, mutta siirtymäkausi sille, että kaikki ympärivuorokautisen hoivan yksiköt pääsevät 0,7 vähimmäismitoitukseen, jatkuu huhtikuulle 2023. Ensi vuodelle tähän varataan viisi miljoonaa euroa. Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varataan 10 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Saattohoidon kehittämiseen varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. 8. Lapsiperheille tukea Hallitus aikoo parantaa lapsiperheiden asemaa yhteensä 36,3 miljoonalla eurolla. Tämä raha on tarkoitus käyttää siihen, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa, neljännen ja siitä seuraavien lasten lapsilisä nousee 10 eurolla kuukaudessa sekä elatustukea korotetaan 7 eurolla kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen on tulossa 10 miljoonaa euroa. Hallitus poistaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen ja aikoo pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja 1.8. 2020 alkaen. Tähän hallitus on käyttämässä 13,8 miljoonaa euroa. 9. Aktiivimallin leikkuri pois, palkkatukeen panostusta Hallitus purkaa aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet. Tästä aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat 13,7 miljoonaa euroa. Hallitus nostaa työttömyyspäivärahan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken ikärajaa. Jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntyneen pitää olla täyttänyt 62 vuotta, jotta hänellä on oikeus lisäpäiviin. Samalla työnantajan omavastuun raja lisäpäivien päivärahamenoista nousee yhdellä vuodella. Lisäpäivien ikärajaa koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 ja sen lasketaan säästävän valtion menoja 23 miljoonaa euroa. Hallitus aikoo uudistaa palkkatukijärjestelmää ja lisätä palkkatuen käyttöä, jota varten julkisiin työvoimapalveluihin on tulossa 10 miljoonaa euroa lisärahaa. TE-toimistojen toimintamenoihin tulee 24,8 miljoonan euron korotus, joka käytetään muun muassa palkkatuen digitaalisiin palveluihin, TE-digitalisaatiohankkeen loppuunsaattamiseen, määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen, nuorisotakuun edistämiseen, maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja työlupaprosessien tehostamiseen. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan tulee 10 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen on tulossa 12,6 miljoonaa euroa. Työministeri Timo Harakka kertoo hallituksen päättämistä työllisyystoimista. 10. Perusväylänpitoon 300 miljoonaa euroa Hallitus esittää perusväylänpidon rahoitukseen pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Perusväylänpitoon on tulossa myös 40 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys, ja vaarallisten tasoristeysten poistamiseen 12 miljoonaa euroa. Hallitus aikoo kohdentaa ensi vuonna kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 24,5 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen tukeen on tulossa 20 miljoonan euron lisäys. Lisäksi hallitus edistää isoja raidehankkeita. Hallitus varautuu muun muassa Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla. Hallitus kohdentaa Tampere-Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun 18 miljoonan euron valtuuden. Uutena kehittämishankkeena aloitetaan Hanko-Hyvinkää-rataosan sähköistäminen, johon ehdotetaan 62 miljoonan euron valtuutta ja kolmen miljoonan euron määrärahaa. 11. Investointeihin ”turbonappi” Hallitus haluaa kannustaa uusien ekosysteemien ja innovaatioiden syntymiseen, minkä vuoksi Business Finland saa 33 miljoonan euron avustusvaltuuden lisäyksen. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) on kuvannut, että hallituksen on painettava nyt ”turbonappia” investoinneissa. 12. Yritystuista pois 120 miljoonaa Hallitus aikoo toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa yritystukien leikkauksen alentamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennusta 120 miljoonalla eurolla. Tuen leikkaus kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan fossiiliseen (parafiiniseen) dieselöljyyn. 13. Lisää poliiseja ja kertausharjoituksia Poliisin määrärahoihin tulee 7,5 miljoonan euron lisäys, jolla on tarkoitus nostaa poliisien määrää asteittain 7500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2023 mennessä. Arviona on, että ensi vuoden 7,5 miljoonan euron lisärahalla saataisiin 80 lisähenkilötyövuotta. Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen on tulossa 15 miljoonaa euroa. Maahanmuuttovirasto saa turvapaikka- ja oleskelulupien käsittelyyn 13 miljoonan euron lisärahan ensi vuodelle. Puolustusvoimien toimintamäärärahoihin on tulossa 5,5 miljoonan euron korotus henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen, kertausharjoitusten määrän lisäämiseen sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin. Vuonna 2020 kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrä nousee 1200:lla vuoden 2019 tasosta. 14. Luonnonsuojelurahoitukseen 100 miljoonaa Luonnonsuojelurahoitukseen kohdistetaan noin 100 miljoonan euron lisäys vuoden 2020 alusta lähtien. Luonnonsuojelun lisärahoituksella muun muassa elvytetään vaelluskalakantoja, toteutetaan vesiensuojeluohjelma ja lisätään vapaaehtoisen metsien suojeluohjelman Metson rahoitusta. 15. Kehitysyhteistyöhön 100 miljoonaa lisää Kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat ensi vuodelle noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Korjattu 7.10. kello 14.13: Listassa on 15, ei 14 kohtaa.