Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Metsät ovat tärkeä osa ilmastomuutoksen ratkaisua – metsänomistajat ovat tehneet sitä työtä jo pitkään

Ilmastonmuutos on suurin ongelmamme. Lämpötilan nousu ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt haastavat ruuantuotannon ja lajeja katoaa. Ihmiskunta asuu rannikoilla, eikä pysy paikoillaan meren pinnan noustessa. Fossiiliset raaka-aineet energiantuotannossa ovat globaalin ongelman juurisyy. Liika hiili lämmittää ilmakehää kasvihuonekaasuina, joista merkittävin on hiilidioksidi. Suomen päästöt ovat 56 miljoonaa CO2 tonnia, laskussa 2000-luvun alusta. Kiinan päästöt ovat yli 10 miljardia tonnia, kolmannes kaikesta. Kiina lisää päästöjään Suomen vuosipäästöjen verran kuukaudessa. Suomessa ilmastonmuutoskeskustelu pyörii luonnollisesti kansallisen itseruoskinnan ja metsien ympärillä. Metsiemme kasvu on hakkuita ja luonnonpoistumaa suurempaa. Siten metsät ovat voimakas hiilinielu ja sitovat kasvaessaan puolet kaikkien sektoreiden päästöistä. Metsänielu ei häviä. Vielä 70-luvulla hiilinielua ei ollut. Tuosta ajasta kasvu on kaksinkertaistunut 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Samalla kokonaispuumäärä on kasvanut miljardilla 2,5 miljardiin kuutioon. Kun kuutio puuta sitoo tonnin hiilidioksidia, on metsissä tehty valtavaa ilmastotyötä jo pitkään. Myös Satakunnassa aiemmat hakkuusäästöt ovat kasvattaneet metsien puu- eli hiilivarastoja runsaasti ja siten hakkuumahdollisuuksia. Kolmasosa puuston lisäkasvusta selittyy ilmastonmuutoksella. Valtaosa on metsänhoidon aikaansaannosta. Suurin kunnia kuuluu metsänhoitoon investoineille metsänomistajille. Kasvun lisäämiseen kannattaa keskittyä. Taimikonhoito ja ensiharvennukset on laitettava aina ajoissa kuntoon. Lannoituksella, jalostetulla taimiaineksella ja hyvällä metsänhoidolla vuosikasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutioon. Myös metsäluonnon monimuotoisuuteen tulee panostaa lisää. Maanomistajille on saatava vapaaehtoinen METSO-suojeluohjelma pysyväksi ja hakkuissa lisää säästöpuuta lehti- ja lahopuuhun painottuen. Kulotusta on saatava myös lisää. Suurin haaste ovat liian usein päästölähteinä toimivat ojitetut turvemaat. Jatkuvaa metsänkasvatusta kannattaakin lisätä erityisesti suometsissä. Ilmasto, vesien tila ja tavoitteiltaan laaja metsänomistajakunta kiittävät. Teollisuus korvaa vanhaa saastuttavampaa tuotantoa investoinneillaan. Puusta tehdään tuotteita, joilla on kysyntää ja korvataan fossiileja. Investoinnit eivät kuitenkaan saa rajoittaa kilpailua puuraaka-aineesta. Erityisesti kuiduttavaan teollisuuteen tarvitaan myös uusia toimijoita. Hakkuiden taso määräytyy markkinoilla. Niitä ei voida rajoittaa yksityismetsissä kansallisesti. EU pyrkii apajille ilmastopolitiikan kautta. Metsänsä hakanneet maat näkevät Suomen metsät fossiilisen hiilen kaatopaikkana. Huomion pitäisi olla juurisyissä: fossiilisten hanat kiinni. Maanomistajat omistavat kaikki hiilinielut. Nielut hillitsevät ilmastonmuutosta, eikä niistä ole maksettu kenellekään mitään. Kun hiilensidontakauppa saadaan toimivaksi toimintamalliksi, päätyy metsänomistaja pelintekijän paikalle. Myydäkö puuta uusiutuvaksi raaka-aineeksi vai hiilinieluksi? Markkina ratkaisee. Markus Nissinen Kirjoittaja on MTK:n Satakunnan kenttäpäällikkö ja ympäristöasiantuntija.