Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Laitilan Raumaan vaihtava Johanna Luukkonen odottaa vaativaa, mutta kiehtovaa virkatyötä: ”Pulskasti eläneissä kunnissa palveluverkko ei voi jatkaa entisellään”

Helmikuussa Rauman kaupunginjohtajan virkaan valittu Laitilan kaupunginjohtajan Johanna Luukkosen arki on edelleen vahvasti nykyisessä virassa. Hän myöntää saaneensa kiehtovan ja vaativan uuden työtilaisuuden läheisestä naapurikaupungista. Työpaikan vaihto on edessä runsaan kolmen kuukauden kuluttua. Onnittelusesongin jälkeen on taas ollut paluu perusasioihin ja odottamassa on tuonnempana syvällisempi perehtyminen Rauman kuvioihin. Hän arvioi, että viestinvaihto virassa on heinäkuun alussa, kun Kari Koski on siirtynyt eläkepäiville. Menneellä viikolla kaupungin- ja kunnanjohtajien arkityö sai aiempaa vakavampaa sävyä, kun virastojen mappiriveistä piti kaivaa esille lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Laitilassa tämä tuli kouriintuntuvasti eteen, kun paikkakunnalle tuli tieto kolmesta koronavirustartunnasta. Kuntien organisaatiot pitää nyt virittää aivan uudenlaiseen todellisuuteen koronaviruksen aiheuttaman tautiepidemian lieventämiseksi ja ihmisten arjen jatkuvuuden turvaamiseksi. – Vakavan tilanteen äärellä ollaan. Torstaina saapuneen tiedon jälkeen meni iltakymmeneen miettimässä pandemiasuunnitelmien ääressä. Nyt pitäisi saada orkesteri soittamaan organisaationa yhdessä normaalioloja tiiviimmin, tiivistää Johanna Luukkonen. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Kunnat ja johtajat kovan edessä Epidemia on kovaa koulutusta yhteispeliin, mutta Johanna Luukkosen mielestä sen pitää olla ilman taudin tuomaa dramatiikkaa kuntapäätöksenteon ja -kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Johtaja ei voi linnoittautua kulmahuoneeseen. Luukkonen pyytää etukäteen anteeksi raumalaisilta, sillä hän ennakoi, että alkuvaiheen noin sadan päivän Rauma-perehtymiseen sisältyy iso määrä kysymyksiä kaikille kaupungin organisaatiotasoille taustojen selvittämiseksi. Kunnanjohtajana Kangasniemellä ja Laitilan johtavana viranhaltijana hän kertoo pyrkineensä keskustelevaan työotteeseen. Mutta kun päätökset on tehty, on sitten elettävä niiden mukaan – eikä kaikkien mielipide voi toteutua samanaikaisesti, hän sanoo. –  Kunnan- ja kaupunginjohtaja on mielestäni yksi työntekijöistä, tosin omalla mandaatillaan ja vastuullaan. Näen, että tätä työtä on tehtävä porukan keskellä, Luukkonen sanoo. Kunnan- ja kaupunginjohtajat kärkiviranhaltijoina hellittämättömässä kontrollissa. Erottamisprosessien käynnistämisen kynnys tuntuu laskeneen. – Kyllä kollegoilta kuulee, että kovilla ollaan monessa kunnassa, Johanna Luukkonen sanoo. Tämä lienee paljolti seurausta kuntatalouden alijäämästä, joka on edennyt virusepidemian tavoin. – Viime vuonna ennakkotiedon mukaan 255 Suomen kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Oikeastaan vain Helsinki on varoissaan ja voi tehdä monenlaista, ja investoida mielensä mukaan, Luukkonen toteaa. Hänen analyysinsa on, että kunnissa varsin yleisesti ja yhäti eletään menneiden vuosikymmenien pulskan talouden ajassa. Kaikkea on vain lisätty ja menoja niiden mukana. – Pulskasti on tosiaan eletty ja kuntien velvoitteita on lisätty. Valtio on sen sijaan pienentänyt suhteellista osuuttaan menojen kattamisesta. On ollut normien purkuyrityksiä, mutta niistäkään ei paljon apua ole tullut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulut ja laskut kasvavat, mutta kunnissa on voitu vain seurata ja odottaa uudistuksia, Johanna Luukkonen huokaa. Hänen johtopäätöksenä on, että nykyiselle palvelurakenteelle on tehtävä jotakin ja siitä on päätettävä porukalla. Muutostarve lähtee jo yksistään siitä, että lasten määrä vähenee ja toisaalta lisää palveluja tarvitsevan ikäväestön suhteellinen osuus ja määrä kasvaa. – Kuntajohtajan velvollisuus on tuoda ikäviäkin päätöksiä pöydälle ratkaistavaksi, hän lisää. Raumalla hyvät eväät Kuntatalous on Raumallakin hankalassa tilanteessa. Takana on alijäämäisiä vuosia, kun tulot eivät ole pysyneet menokasvun perässä. Samanaikaisesti kaupunki on pakotettu suuriin talonrakennusinvestointeihin muun muassa 1960- ja 1970-luvun koulujen korjausvelan paisumisen vuoksi. Valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman mukaan investointeihin nostetaan vuosina 2020–22 lisävelkaa jopa 108 miljoonaa euroa nykyisen 61 miljoonan euron päälle. Asukaskohtainen velka on nousemassa yli 4 000 euroon ja mikä tärkeintä, käyttötaloudesta ei ole veronkorotuksen jälkeenkään jäämässä katetta velkasalkun hoitoon. Johanna Luukkonen sanoo olevansa tietoinen, mikä odottaa tulevan viranhoidon ensitöinä. Se on talouden tasapainottaminen, joka on työläs lähivuosien urakka. Hän toivoo, että kesällä virkaan astuessaan hän voi kuulla positiivisia uutisia Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman toimeenpanosta. Tuleva kaupunginjohtaja on vahvasti sitä mieltä, että Rauma voi olla ylpeä kehitysotteestaan ja päätöksenteon tuloksellisuudesta. Tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa hän pitää avaintekijänä. – Maakuntien seutukaupunkien verkoston puheenjohtajana voi myönteisesti todeta, että Rauma oli viime vuonna vetovoimaisin 56:n kaupungin vertailussa niin ulkoisen kuin sisäisen vetovoiman näkökulmasta. – Taloustutkimukset kaupunkien imagotutkimuksessa meni edelle vain Seinäjoki. Se pitää ottaa kiinni, Johanna Luukkonen asettaa tavoitteeksi. Raumalla on hänen mielestään hyvät eväät teollisuuden ja palveluelinkeinojen kaupunkina tulevaisuuteen. Laivanrakennus on saatu elvytettyä, vireillä on uusi sahalaitos, satamaan on investoitu ja kaupunkikeskustaan on tulossa uutta palveluvarustusta kaupunkikeskustaan. – Entisessä kotikaupungissani Hyvinkäällä on ollut tilanne samanlainen. Siellä on eletty perinteisesti Koneen hissien valmistuksella ja villatehtaan antaman työn varassa. Keskustaa ja kaupunkia on kehitetty onnistuneesti omista lähtökohdista, ja Raumalla on täydet mahdollisuudet samaan, Luukkonen sanoo. Hän kiittelee, että Raumalla on viisaasti kauppakeskus ohjattu aivan ydinkeskustaan, eikä jonnekin ulkokehälle kuivattamaan keskustan palveluja. Luukkonen toivoo, että Rauman keskustaan saataisiin lisää elämyspalveluja, jotka vetoavat erityisesti lapsiperheisiin. – Vanha Rauma maailmanperintökohteena ja saariston merellinen luonto tarjoavat myös mahdollisuuksia, Luukkonen arvioi ja toivoo, että uuden kehittämiseen löytyisi kaupungin rinnalle muitakin investoijia. –  Parempi on investoida etupainotteisesti tulevaisuutta varten. Kaupungit ja kunnat voivat vain itse ja omilla päätöksillään tehdä tulevaisuutensa. Ei ole tulossa kunnille mitään sellaista ”sosiaaliluukkua”, josta rahat voi vain nostaa, Johanna Luukkonen sanoo. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Syntynyt 1966 Riihimäellä. Asunut lapsi- ja nuoruusvuosina sekä työskennellyt opiskelujen jälkeen Hyvinkäällä. Koulutus : Ylioppilas 1985, liikunnanohjaaja 1988, lastentarhanopettaja 1995, johtamisen erikoisammattitutkinto 2004, taloushallinnon ammattitutkinto 2006, hallintotieteen maisteri, pääaine oikeustiede, 2013. Työura: ISS Carepartner/ISS Suomi Oy, Mainio Vire Oy varhaiskasvatuksen toimialan perustaja ja palveluiden johtaja 1999–2002, Hyvinkään kaupunki varhaiskasvatuksen aluepäällikkö/päiväkodin johtaja 2002–2011, hankintapäällikkö 2011-2014. Kangasniemen kunta, kunnanjohtaja 2015–2017. Laitilan kaupunki, kaupunginjohtaja 2017–. Rauman kaupunki, kaupunginjohtaja 1.7. 2020 alkaen. Keskeiset edunvalvontatehtävät: Seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja (2018–17) ,puheenjohtaja 2019– (56 kaupunkia). Valtatie 8:n Turku–Pori ohjausryhmä ja valtuuskunta 2017–. Jäsenyys viidessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtionvarainministeriön työryhmässä ja neuvottelukunnassa. Hallitustehtävät: Hansel Oy, Vakka-Suomen elinkeinoyhtiö Ukipolis ja Uudenkaupungin kauppakamariosasto. Harrastukset: Liikunta eri muodoissa, erityisesti lenkkeily. Paikallinen kulttuuri ja tapahtumiin osallistuminen.