Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Voivatko syksyn muut flunssavirukset estää koronainfektiota? – Uusi tutkimus antaa viitteitä siitä

Syksyn flunssakauden lähestyessä koronavirustartunnat ovat lähteneet kasvuun. Toinen epidemia-aalto uhkaa vyöryä päälle samaan aikaan, kun muut hengitystievirukset käyvät väestön kimppuun. Pelkona on keväästä asti ollut, että syksyllä terveydenhuolto natisee liitoksissaan virusten yhteisrynnäkössä. Ihmiset voivat saada samaan aikaan kahden tai useamman viruksen aiheuttaman tartunnan. Esimerkiksi jos Suomessa aikuisilta analysoidaan yleisimpiä kymmentä hengitystievirusta, infektioita potevista noin 10–15 prosentilla on mukana kahta eri virusta. Kuitenkin maailmalla ja Suomessa on huomattu, että eri virukset voivat myös jonkin verran estää toinen toistaan tartuttamasta ihmisiä. Jos havainnot pitävät paikkansa ja soveltuvat myös meneillään olevaan pandemiaan, voivat muut hengitystieinfektiot antaa jonkinlaista suojaa uudelta koronavirukselta. Näyttöä ilmiöstä löysivät viime vuonna Pnas-tiedelehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa Glasgow’n yliopiston virologit ja epidemiologit. He tulivat siihen johtopäätökseen, että influenssa ja muut yleiset nuhakuumetta aiheuttavat virusinfektiot näyttävät hylkivän toisiaan. Tutkijat analysoivat yli 44 000 hengitystieinfektiotapausta Skotlannissa yhdeksältä vuodelta. Useiden eri virusten keskinäistä esiintymistä oli mahdollista arvioida, sillä potilaiden näytteistä analysoitiin kaikkiaan 11:tä eri virusta. Erityisen epätodennäköistä oli saada influenssa ja rinovirustartunta samaan aikaan. Rinovirukset sairastuttavat kaikenikäisiä, ja Suomessa lasten nuhakuumeista puolet ovat niiden aikaansaamia. – Uskomme, että hengitystievirukset saattavat kilpailla resursseista hengitysteissä samaan tapaan kuin leijonat ja hyeenat ravinnosta Masai Maran kansallispuistossa, vertasi tiedotteessa epidemiologi Sema Nickbaksh , joka on yksi skottitutkimuksen tekijöistä. Ryhmä tutkii jatkossa muun muassa sitä, kilpailevatko virukset pääsystä infektoimaan elimistön soluja. Esitaistelijat, interferonit Toinen selitys havaitulle hengitystieinfektioiden keskinäiselle hyljeksinnälle on paremmin tunnettu ilmiö. Yhden virustartunnan herättämä immuunipuolustus voi näet torjua toisen viruksen tartuntayrityksiä. Asialla ovat etenkin elimistön immuunipuolustuksen esitaistelijat, interferonit, jotka pyrkivät torjumaan kaikenlaisia viruksia niiden luonteesta riippumatta. – Kun ihmisellä on kunnon infektio, elimistö tuottaa interferoneita ylähengitysteihin. Voi olla, että silloin toisen viruksen tulo elimistöön on estynyt. Interferoni ilmentyy vain lyhyen aikaa, eikä se kovin pitkää immuunisuojaa anna, kertoo Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkunen . Interferonien antaman hetken kestävän suojan ansiosta ihmiset saavat harvoin jonkin uuden tartunnan yhtä infektiota potiessaan. Elimistön käynnistämät torjuntatoimet voivat selittää myös suomalaistutkijoiden löydöksiä lasten hengitystietartunnoista. Turun yliopiston lasten infektiotautien professori Ville Peltola kollegoineen havaitsi muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessaan Clinical Microbiology and Infection -tiedelehdessä, että pienillä lapsilla on harvoin yhtä aikaa rinovirus- ja rs-virustartunta. – Vaikka on lapsia, joilla on molemmat virukset, toinen niistä näyttää vähentävän toisen esiintymistä, Peltola kertoo. Hän silti korostaa, että ei ole lainkaan harvinaista, että tutkittaessa lapsilta löytyy useampi virus. – Ilmiö ei ole niin vahva, että se estäisi tartuntoja, mutta se voi jonkin verran vähentää niitä. Hengitystietartunnat tunnetusti noudattavat tyypillisiä vuodenaikaisvaihteluita. Onkin arveltu, että toisiaan estävät virukset voisivat osaltaan säätää sitä, milloin jokin tauti leviää laajalti väestössä. Ainakin vuonna 2009 levinneen sikainfluenssan on uskottu vaikuttaneen Euroopassa tavallisten kausiflunssien esiintymiseen. Esimerkiksi Ranskassa sikainfluenssa levisi poikkeuksellisen hitaasti verrattuna muuhun Eurooppaan. Tutkijat ovat arvioineet , että jokasyksyinen rinoviruskausi esti sikainfluenssan valloilleen pääsyä ja siirsi uutta epidemiaa tuonnemmaksi. ”Ei näitä oikein ymmärretä” Suomeen sikainfluenssa tuli poikkeuksellisen aikaisin, jos vertaa tavalliseen kausi-influenssaan. Tyypillisesti influenssa A:n kausi huipentuu tammikuussa, mutta sikainfluenssa levisi epidemiaksi jo marraskuussa. – Suomessa odotettiin loppuvuodesta tulevan rs-virusepidemiaa, mutta se ei tullutkaan. Voimakkaan influenssaepidemian uskottiin siirtäneen rsv-epidemiaa eteenpäin, Peltola kertoo. Selitys ei hänen mukaansa ole välttämättä virusten välinen vuorovaikutus. Ehkä ihmiset vain muuttivat käytöstään ja alkoivat pandemian havahduttamina pestä enemmän käsiään ja varoa mahdollisia tartuntatilanteita, jolloin rs-virus ei päässyt leviämään väestössä odotetusti. Virologi Julkusen mukaan epidemioiden ajoittumisessa on mukana sattumaa. – Ei näitä oikein ymmärretä, Julkunen sanoo. Hän epäilee, että väestötason havainnot eri hengitystiesairauksien keskinäisistä yhteyksistä eivät kätke taakseen varsinaisia biologisia mekanismeja. Akuutti infektio voi jonkin verran estää toista virustartuntaa, mutta tämä ei riitä selittämään kokonaisia epidemioita. – Olen aika skeptinen sen suhteen, että väestötasolla yksi infektio antaisi suojaa muita infektioita vastaan. Enemmän on kyse siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Kun maaliskuussa koronaviruspandemian takia suljettiin yhteiskuntaa ja voimakkaasti korostettiin etäisyyden pitämistä, käsi- ja yskimishygieniaa ja kotona sairastamista, influenssan ja muiden hengitystieinfektioiden määrä dramaattisesti väheni, Julkunen sanoo. Varotoimet vähensivät kaikkien virustartuntojen todennäköisyyttä, eivät vain uuden koronaviruksen. Äskettäin Itä-Suomen yliopiston tutkijat esimerkiksi osoittivat , että usein virusinfektioista johtuvat lasten keuhkoputkentulehdukset ja keuhkokuumeet vähenivät keväällä viidesosaan tavallisesta. Suoja vaarattomammalta koronalta? Akuutin virusinfektion nostattama immuunipuolustus ei ole ainoa ilmiö, josta on uumoiltu suojaa uudelta koronavirukselta. Tavallisten flunssaa aiheuttavien koronavirusinfektioiden jäljiltä ihmisiltä on löytynyt vasta-aineita ja immuunipuolustuksen soluja, jotka reagoivat myös uuden, vakavamman koronaviruksen kohdatessaan. On väläytetty mahdollisuutta, että lasten valtaosin lievät oireet johtuisivat siitä, että heidän joukossaan kiertävät vaarattomat koronavirukset olisivat antaneet heille suojaa vakavammalta taudilta. Yhdessä tutkimuksessa lapsilta ja nuorilta näitä vasta-aineita löytyikin selvästi enemmän kuin aikuisilta. Tutkimuksen tekijät myös pitävät mahdollisena, että tällainen aiemmista taudeista saatu risti-immuniteetti voisi vaikuttaa myös uuden koronavirustaudin kausivaihteluihin. Onko siis lupa toivoa, että jos on sairastanut tai nyt sairastaa tavallisen koronaviruksen laukaiseman nuhan, pääsee myöhemmin vähemmällä uuden koronaviruksen iskiessä? Julkusen mukaansa mittaukset ovat osoittaneet, että etenkin vanhoista flunssakorinoista syntyneiden vasta-aineiden antama ristisuoja on melko heikko ja harvinainen. Vasta-aineiden tehoa on mitattu näytteistä, jotka on otettu ihmisiltä ennen pandemiaa. Vain vajaat kaksi prosenttia näytteistä antaa Julkusen mukaan heikkoa immuniteettia uutta koronavirusta vastaan. Osuus pienenee puoleen prosenttiin, kun käytetään niin sanottua mikroneutralisaatiotestiä, joka kertoo vahvimmin immuniteetista. ”Voi joillakin ihmisillä lieventää tautia” Vasta-aineiden lisäksi immuniteettia voi syntyä niin sanottujen T-solujen kautta. Soluvälitteinen immuniteetti on hiukan lupaavampi, mutta ei sekään ole kovin suuri. Sitä on Julkusen mukaan kolmasosalla ihmisiä, mutta sen merkitystä on vaikea tällä tietoa arvioida. – Voi olla, että heikko ristisuoja vasta-aineiden ja soluvälitteisen immuniteetin osalta voi joillakin ihmisillä lieventää tautia tai jopa estää sen kokonaan, Julkunen sanoo. Professorit Julkunen ja Peltola korostavat sitä, että eniten epidemiaan ja tartuntoihin vaikuttaa se, miten ihmiset käyttäytyvät. Apua muilta infektioilta heruu vain vähän. Pandemian kuluessa maailmalla uutta koronavirustautia sairastaneilta ihmisiltä on löydetty erilaisia määriä samanaikaisia infektioita. Esimerkiksi New Yorkissa tehdyssä kartoituksessa vain kahdella prosentilla covid-19-potilaista oli muita tartuntoja. Sen sijaan kalifornialaisista otetussa otoksessa joka viidennellä oli jokin muukin tartunta, kertoo tiedelehti Jama . Pandemian alkuvaiheessa Kiinassakin havainnot ovat niin ikään vaihdelleet. Yhdessä sadan hengen sairaalaotoksessa muita infektioita ei löytynyt yhtään, kun taas toisessa potilasjoukossa liki 12 prosentilla oli samaan aikaan influenssa. Jälkimmäisen tutkimuksen mukaan yhtäaikainen influenssainfektio näytti myös pitkittävän potilaan sairaala-aikaa. Hetkellisen tartuntasuojan sijasta toinen virusinfektio saattaa siis merkitä pidempää sairastamista.