Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Testasimme Koronavilkkua etukäteen – Tältä näyttää ensi tiistaina julkaistava sovellus, joka kertoo virukselle altistumisesta

Suomalaisten käyttöön suunniteltu Koronavilkku-sovellus on tulossa ladattavaksi ensi viikon tiistaina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja ohjelmistoyhtiö Solita ovat rakentaneet yhdessä sovellusta, jonka avulla suomalaiset voivat saada ja jakaa tietoja mahdollisesta koronavirukselle altistumisesta. Sovelluksen kehittäjät julkaisivat lähdekoodin kaikkien halukkaiden tarkasteltavaksi viikkoa ennen käyttöönottoa. Testasimme avoimen lähdekoodin perusteella, miten Koronavilkku toimii käytännössä. Testi tehtiin sovelluskehittäjien käyttämällä simulaattorilla, jossa hyödynnettiin Applen laitteisiin suunniteltua lähdekoodia. Teknisestä toteutuksesta vastasi Sanoman sovelluskehittäjä Pyry Jahkola . Tässä jutussa käydään läpi, miten sovellus toimii Applen älypuhelimissa. Sovellus toimii pääosin samoin myös Android-käyttäjillä. Koronavilkku tulee ladattavaksi Applen ja Googlen sovelluskauppoihin tiistaina 1. syyskuuta. Sovelluksen voi ladata yleisimpiin Applen puhelimiin tai Android-käyttöjärjestelmää käyttäviin puhelimiin, kuten Samsungin laitteisiin. Huawein laitteisiin sovellus on tulossa mahdollisesti myöhemmin. Esimerkiksi pankkitunnuksia tai muuta tunnistautumista ei tarvita. Käyttäjän on kuitenkin varmistettava, että puhelimen Bluetooth-ominaisuus on kytkettynä päälle. Kun sovelluksen kytkee päälle, kerrotaan käyttäjälle ensin sovelluksen toiminnasta ja tietoturvasta. Käyttäjän on hyväksyttävä palvelun käyttöehdot ja lisäksi painettava kohtaa, jossa kerrotaan sovelluksen käytön olevan vapaaehtoista. Tämän jälkeen aukeaa Koronavilkun varsinainen päänäkymä. Se on käyttäjälle selkeä: Ylimpänä olevassa kuvakkeessa ilmoitetaan, että sovellus on käytössä ja että sen käyttö jatkuu taustalla, vaikka sovelluksen sulkisi. Ainoastaan laitteen pitää olla kytkettynä päälle. Sovellus kertoo myös reaaliajassa, onko käyttäjä ollut sellaisten ihmisten läheisyydessä, jotka ovat ilmoittaneet saaneensa tartunnan. Jos näin ei ole, lukee ruudulla ”ei havaittuja altistumisia”. Mikäli käyttäjä epäilee itsellään koronavirustartuntaa, pääsee hän tekemään itsearvion suoraan sovelluksen kautta. Tarjolla on myös ajantasaista tietoa virusta vastaan suojautumisesta ja Suomen tautitilanteesta. Sovellus perustuu avainkoodeihin, jotka vaihtuvat säännöllisin väliajoin. Kun kaksi käyttäjää on toistensa läheisyydessä, heidän puhelimensa vaihtavat näitä avainkoodeja keskenään. Sen sijaan sijainti- tai henkilötietoja ei tallenneta. Sovellus tallentaa laitteiden kohtaamisista ikään kuin pieniä muistinjälkiä, joita sovelluksen kehittäjät nimittävät pseudotunnisteiksi. Nämä pseudotunnisteet eli avainkoodit on tallennettu Kelan tietojärjestelmiin, mutta niitä ei kytketä kenenkään henkilötietoihin. Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä kertoi aikaisemmin HS:lle , että sovelluksen tietoturvaan liittyen on tullut paljon kysymyksiä. Köykän mukaan koko sovellus perustuu hajautettuun malliin: puhelin lähettää ympärilleen jatkuvasti vaihtuvia satunnaisnumeroita. – Edes sovelluksen kehittäjät eivät pääse käsiksi kohtaamistietoihin, eivätkä ne lähde ikinä ulos puhelimesta, Köykkä sanoi. Kaikki tallennetut koodit poistuvat puhelimesta kolmen viikon jälkeen. Käyttäjä voi myös itse poistaa kerätyt avainkoodit ja kytkeä altistumisilmoitukset pois päältä. Tämä tapahtuu painamalla Koronavilkun päänäytön alalaidasta painiketta, jossa lukee ”asetukset”. Käyttäjä saa seurannan pois päältä yhdellä napinpainalluksella. Tässä tapauksessa myös päänäytölle tulee ilmoitus, ettei sovellus ole toiminnassa. Koronavilkku ei kerro käyttäjälle, onko hänellä koronavirustartunta vai ei. Sen sijaan tartuntaa epäilevä saa sovelluksen kautta ensivaiheessa tietoa, miten hakeutua tutkimuksiin. Koronavirustesti tehdään aina terveyskeskuksessa tai muussa alueen viranomaisten osoittamassa testipaikassa. Mikäli testissä todetaan tartunta, annetaan testatulle koodi, jonka hän syöttää omaan sovellukseensa. Tässä vaiheessa käyttäjä painaa päänäytön alalaidasta kohtaa, jossa lukee ”ilmoita tartunnastasi”. Tämän jälkeen tartunnan saaneen puhelimesta menee tieto sovelluksen taustajärjestelmään. Siellä ovat tallessa kaikki ne avainkoodit, joita puhelimeen on kerätty. Tätä kautta altistuneet saavat tiedon omaan puhelimeensa. Altistunut saa tiedon suoraan älypuhelimensa näytölle – siinäkin tapauksessa, että puhelimen näppäinlukko olisi päällä. Tämän varmistamiseksi käyttäjän on hyväksyttävä sovelluksen lähettämät ilmoitukset. Myös päänäkymän ruudulle ilmestyy punainen teksti, joka ilmoittaa mahdollisesta altistumisesta. Seuraavaksi tulee ohjeita jatkotoimenpiteistä. Nopein tapa saada ensivaiheen tietoa on tehdä itsearviointi valtakunnallisessa Omaolo-palvelussa . Lisäksi sovellus antaa suorat tiedot puhelinnumeroista, joihin virukselle altistunut voi ottaa yhteyttä.