Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Palkkatuettujen määrä laski, vaikka siihen varattu rahamäärä kasvoi – "Yksinään tämä ei ratkaise ongelmaa"

Palkkatuetussa työssä olevien määrä on laskenut 2010-luvun aikana. Tieto selviää Lännen Median työ- ja elinkeinoministeriöstä pyytämästä tilastosta, jonka mukaan vuonna 2018 palkkatuetussa työssä oli kolmannes vähemmän ihmisiä kuin tarkasteluajan huippuvuonna 2014. Palkkatuki on vaikeasti työllistyvän työntekijän palkkauskustannuksiin tarkoitettua tukea. Sen myöntämisen syitä voivat olla pitkään jatkunut työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Vuonna 2018 palkkatukea sai 20 948 ihmistä, kun vuonna 2014 määrä oli 32 390. Vuonna 2010 määrä oli 27 822 henkilöä. Vuosina 2017 ja 2018 palkkatuetuissa on kuitenkin ollut pientä nousua. Kahdessa vuodessa palkkatuettujen määrä oli noussut yli kahdellatuhannella. Myös palkkatuen rahoitus on vaihdellut. Vuonna 2010 palkkatukeen oli varattu 203 miljoonaa, kun vuonna 2018 rahoitus oli 40 miljoonaa eli viidenneksen enemmän. Käyttäjien määrä oli kuitenkin samaan aikaan laskenut neljänneksellä. Enimmillään rahoitus oli huippuvuonna 2014, jolloin tukeen oli varattu 338 miljoonaa euroa. Yrittäjät: Yksinään riittämätön toimenpide Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen vertaa palkkatukea laastariin. Hänen mukaansa palkkatuki ei ole riittävän tehokas työllistämiskeino hallituksen työllisyystavoitteisiin verrattuna – Osana muita toimenpiteitä sitä on varmasti syytä harkita, mutta yksinään tämä ei ratkaise ongelmaa. Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli tällä viikolla palkkatuen yhtenä hallituksen ensitoimista työllisyyden lisäämiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu palkkatuen käytön merkittävä lisääminen. Määrärahoja nostetaan ensi vuodesta alkaen 18 miljoonalla, vaikka tukea on toistuvasti käytetty siihen varattua summaa vähemmän. Harakan johtama työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä päätti perjantaina seitsemästä työryhmästä, joista yksi käsittelee myös palkkatukea. Muiden työryhmien aiheina on muiden muassa paikallinen sopiminen, työlainsäädäntö ja työmarkkinoiden kohtaanto. Hallitusohjelmassa työllisyystavoite on asetettu 75 prosenttiin. Lisäksi työllisten määrää halutaan lisätä 60 000 hengellä vuoteen 2023 mennessä. SAK: Alikäyttö voisi ratketa haun helpottamisella Yrittäjien Rytkönen peräänkuuluttaa rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Esimerkeiksi hän ottaa paikallisen sopimisen helpottamisen, perhevapaauudistuksen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen loppua kohden pieneneväksi. – Nämä olisivat tehokkaampia vaihtoehtoja kuin esillä oleva palkkatuki. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkisen on palkkatuen tehokkuudesta eri mieltä. Hänen mukaansa tuen mukaan vajaakäyttö kertoo pitkään työttömänä olleiden vaikeudesta päästä yksityisille työmarkkinoille. – Jos paikkoja löytyisi yksityiseltä sektorilta, palkkatuki on sangen tehokas keino. Siekkinen uskoo, että käyttämättä jäämien palkkatukien ongelma voi ratketa palkkatukijärjestelmän yksinkertaistamisella. Hallitusohjelmassa tätä esitetään ratkaistavaksi sitovan palkkatukipäätöksen antamisella ennakkoon. – Järjestelmässä on erilaisia tukitasoja, eikä se ole yksinkertainen. On järkevää, että siitä yritetään saada mahdollisimman helppo. Varmaan on tietämättömyyttäkin tuista. Yrittäjät kannattaa palkkatuen nostoa Siekkinen nostaa esille vaihtoehtojen puutteen työllisyyspolitiikan keinoissa. Palkkatuki voi olla korkeintaan puolet palkkakuluista, ja sen ehtona työntekijälle pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. – Nyt on pakko löytää keinoja, joilla työmarkkinoilta pitkään pois olleita saadaan takaisin. Ainakaan nähtävissä ei ole ollut, että löytyisi hirveästi muita keinoja. Hallituksen tavoitteenaon nostaa myös palkkatuen enimmäismäärää vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien kohdalla. Sekä SAK että Suomen Yrittäjät kannattavat tätä. SAK:in Siekkinen ehdottaa tällöin tuen määräksi 70 prosenttia. – Jos palkkatuen taso on hyvin korkea, siihen voitaisiin esimerkiksi maahanmuuttajilla liittää kielikoulutusta vastineeksi. Yrittäjien Rytkösen mukaan palkkatuen houkuttelevuutta voisi lisätä vähentämällä hallintoa. – Voisi miettiä, jos palkkatuki suunnattaisiin työnantajan sijaan yksilölle, jolloin se kulkisi työntekijän mukana ja työnantajan hallinnollinen taakka helpottuisi. Tämä tarkoittaa sitä, että se pitäisi linkittää hyvin vahvasti muihin työnhakijalle tarjottaviin palveluihin. Yrittäjä ottaa ammattimiehiä tuellakin Myanmarilainen Kyarreh Taw aloitti kesäkuussa palkkatuetun työn autokorjaamossa. Pakolaisena Suomeen vuonna 2011 tullut Taw valmistui vuonna 2017 ammattikoulusta autoalalle, minkä jälkeen hän oli ollut työttömänä viime kesän pihatyöpätkää lukuun ottamatta. Rovaniemeläisyrittäjä Jukka Koivuranta saa tukena 40 prosenttia Tawin palkkauskustannuksista. Myanmarilainen on jo kolmas työntekijä, jonka hän on palkannut viimeisen kolmen vuoden aikana. – Yritän ottaa tänne ammattimiehiä. Jos tekijälle saa työllistämistuen, se haetaan. 36-vuotias Taw ehdotti alkuun kuukauden työkokeilua, jonka jälkeen hänet palkattiin vuodeksi palkkatuella. "Tuki voisi olla korkeampi alkuun" Koivuranta on yllättynyt siitä, että palkkatukea jää jakamatta. Hän kannattaa palkkatuen enimmäissumman nostamista, mutta ehdottaa sen porrastamista. – Ensimmäiset kolme kuukautta menee talon tavoille opettelussa. Tuki voisi olla korkeampi alkuun, ja sen jälkeen se voi pienentyä. Päätökset Koivuranta on saanut nopeasti, mutta maksuissa on hänen mukaansa ollut viivettä. Tawia edeltänyt palkkatukityöntekijä vakinaistettiin tuen päätyttyä. Koivuranta huomauttaa, että vuoden aikana välitetty tietotaito menee hukkaan, jos työsuhteen jatkuminen riippuisi ainoastaan palkkatuesta. – Ei siinä ole järkeä.