Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Plutarkhos ohjeistaa mielen tyyneyteen koronakeväänä

Juhana Torkin (s. 1977) tuore Plutarkhos-suomennos Mielen tyyneydestä henkii 2000 vuoden takaa suoraa puhetta koronakevään suomalaisille. Plutarkhoksen ystävä Paccius kysyi kestäviä neuvoja mielen tyyneyden tavoitteluun. Filosofi väsäsi nopeasti pitkän kirjeen maaseudun rauhassa. Plutarkhoksen ja Pacciuksen aikana kulkutaudit ja muut onnettomuudet ahdistivat tämän tästä rauhaa rakastavia roomalaisia. Filosofin ohjeissa keskeistä oli järkeily ankeiden olosuhteiden keskellä. Olosuhteet olivat kuin sää, joka vaihteli äärimmäisyyksien välillä. Viisas ihminen harjoitutti itsensä kestämään kaikenlaisia oloja – eikä lähtenyt kadehtimaan toisten muka parempia osia. Eikä kannattanut olla niin kiinnostunut uutisista. Plutarkhos kertoi tarinan ateenalaisesta, joka meni jatkuvasti torille tai satamaan kuullakseen uusia uutisia. Tälle tokaistiin: ”Luuletko, että kaupungin perustuslaki muuttuu kolmen tunnin välein?” Jos Plutarkhos olisi elänyt tietoyhteiskunnassa, hän olisi todennäköisesti sanonut, ettei sähköisiä viestejä kannata avata saman tien. Plutarkhoksen mielestä tunteenhallintaa pystyi hyvin oppimaan ennen kuin elämä alkoi heittää kärrynpyöriään. Opittuaan löytämään järjen äänensä ihmisen oli helpompi kukistaa päälle karkaavat peikot. ”Mikä muu voisi tulla avuksi kuin järki, jota on totutettu ja harjoitettu ottamaan nopeasti hallintaan mielen tunteellinen ja epärationaalinen osa, joka niin usein kuohahtelee, ja valvomaan ettei se tempaudu olosuhteiden virran vietäväksi.” (s. 36) Plutarkhoksen mukaan mielenrauhalle oli hyväksi, kun ei-toivottujen asioiden kohdatessa ihminen ei lakkaisi näkemästä kaikkea sitä, mikä hänen elämässään oli hyvin ja mukavasti. Elämä oli nopanheittoa: ihminen ei voinut vaikuttaa, millaiset numerot ensimmäisellä kierroksella tulivat omalle kohdalle. Myöhemmin voitiin näillä numeroilla pelata niin hyvin kuin mahdollista. Koronakeväänä koko yhteiskunta sai yhtäkkiä hankalat numerot, joilla pitäisi selvitä, jopa määräämätön aika. Mitä tähän Plutarkhos sanoisi? Todennäköisimmin näin: Erilaiset kokemukset tuli järjestää omaan sielunmaisemaan kuin värit maalauksessa, kirkkaat ja valoisat etualalle, synkät peittoon ja taakse. Maailman harmonia syntyi vastavuoroisesta liikkeestä, eikä ihmisyyteen liittyvissä asioissa ollut mitään täysin puhdasta, kirkasta tai sekoittumatonta. Tätä tilannetta eivät edes kulkutaudit hetkauta.